Miten komeetat ovat muodostuneet?
1997 Maan sivuitse kulkeneesta Halen–Boppin komeetasta erottuu kumpikin pyrstö selvästi. Sininen on kaasua ja punertava pölyä.

Komeettoja on kuvattu likaisiksi lumipalloiksi, koska ne koostuvat enimmäkseen vesijäästä, jäätyneistä kaasuista ja pölystä. Komeetat syntyivät samaan aikaan kuin muutkin Aurinkokunnan kappaleet, joten jää on peräisin Aurinkokunnan varhaislapsuudesta 4,5 miljardin vuoden takaa.

Aurinko, planeetat ja muut kiertolaiset muodostuivat suuresta kaasupilvestä, joka koostui pääasiassa vedystä ja heliumista mutta jossa oli myös paljon vettä ja muita aineita. Näin on päätelty siitä, mitä Linnunradassa esiintyvien tähtienvälisten kaasu­pilvien koostumuksesta tiedetään. Vesi on varsin yksinkertainen kemiallinen yhdiste, joten sen esiintyminen kaasupilvissä ei ole kovin yllättävää. Hämmästyttävämpää on se, että ne näyttävät sisältävän myös orgaanista eli eloperäistä ainetta.

Kun kaasupilvi puristui kasaan, syntyivät Aurinko ja sitä ympäröivä pöly- ja kaasupilvi, josta myöhemmin kehittyivät planeetat. Pilven reunoilla oli niin kylmää, että vesi saattoi tiivistyä jääksi. Siellä muodostuivat komeetat. Joidenkin komeettojen kiertorata on jättiläisplaneettojen painovoimakenttien takia muuttunut niin, että ne välillä käyvät Auringon tuntumassa. Joka kierroksella niistä höyrystyy ainetta Auringon lämmön vaikutuksesta. Näin syntyy komeetan ytimen ympärille koma eli kaasu- ja pölypilvi, joka leviää kaksiosaiseksi pyrstöksi. Kun Maa oli nuori, siihen törmäsi usein komeettoja. Onkin arveltu, että maapallon vesi olisi peräisin komeettojen jäästä – ja että elämä olisi saanut alkunsa niiden mukanaan tuomista orgaanisista aineista.