Aivot:Unissakävely on outo tila, jossa nukkuva ihminen voi siirrellä huonekaluja tai tehdä ruokaa. Mistä unissakävely johtuu?
Unissakävelyn taustalla on tavallisesti univajaus tai unen ja valveen välisen rytmin häiriintyminen.

 

 

Unissakävelijä voi toimia oudosti

Viitisen prosenttia lapsista kävelee unissaan, mutta useimmilla tapa katoaa iän myötä.

Unissakävely tapahtuu syvän unen aikana, jolloin ihminen ei näe unia, yleensä 1–2 tunnin kuluttua nukahtamisesta. Unissa­kävelijä kuljeskelee usein silmät auki ja voi myös puhua. Joskus unissakävelijä voi alkaa siirrellä huonekaluja, pukeutua, laittaa ruokaa ja jopa lähteä ulos. Britan­niassa uutisoitiin vuonna 2005 naisesta, joka oli unissaan kiivennyt nosturiin. Useimmiten yöllinen kävelyretki päättyy takaisin vuoteeseen, eikä unissakävelijä muista tapahtuneesta mitään.

Univaje, kehityksen viive ja stressi

Lapsilla unissakävely liittyy joidenkin tutkijoiden mukaan keskushermoston kehityksen viivästyneisyyteen. Aikuisilla se liittyy yleensä uni-valverytmin häiriytymiseen tai univajeeseen. Toisaalta myös stressi, ahdistuneisuus, aivovammat ja skitsofrenia ja muut mielenterveysongelmat voivat aiheuttaa unissakävelyä. Joissakin tutkimuksissa myös migreenipotilailla on havaittu muita enemmän unissakävelytaipumuksia. Unissakävely on yleensä vaaratonta, eikä se edellytä hoitoa.

Ylipäänsä tutkijoilla ei ole vielä kovin kattavaa kuvaa unissakävelyn syistä. Nykykäsityksen mukaan paras tapa välttää öistä kuljeskelua on pitää uni-valverytmi säännöllisenä.