Aivastus on elimistön tapa reagoida sieraimiin tunkeutuviin mikrohiukkasiin. Samanlaisen limaisen räjähdyksen voi laukaista myös auringonvalo. Mistä aivastus oikein johtuu?

 

 

Aivastus lennättää limaa elimistöstä 65 kilometrin tuntinopeudella. Aivastus on nenän värekarvojen, tuntohermojen ja keskushermoston tuottama refleksi.

 

Aivastus on elimistön suojautusmiskeino.

Kun esimerkiksi flunssavirus tai ärsyttävä pölyhiukkanen tunkeutuu nenääsi, elimistö syöksee häirikön ulos aivastuksella, jonka nopeus voi olla jopa 65 km/h.

Aivastus suojelee elimistöä yhdessä nenän limakalvojen kanssa. Sierainten kosteat limakalvot tuottavat joka päivä litran ohutta, vetistä limaa tai räkää. Lima voitelee ja huuhtelee nenän sisäpintoja, ja aivastuksen synnyttämä ilmanpaine työntää liman ja mikrohiukkasten sekasotkun ulos elimistöstä.
 

Aivastus on refleksi

Nenän portinvartijat – ja aivastusreaktioiden käynnistäjät – eli nenän limakalvon aistinsolujen värekarvat havaitsevat, kun pieni pippuri- tai siitepölyhiukkanen tunkeutuu sieraimeen. Kun värekarvat värisevät, ne aktivoivat kasvojen tuntohermon eli kolmoishermon.

Kolmoishermoa pitkin viesti välittyy aivorunkoon aivastusrefleksikeskukseen, joka lähettää oitis kasvo-, kaula-, ja rintalihaksille viestin: aivasta nyt!

Aivastusrefleksiä säätelee autonominen hermosto eli se tapahtuu tahdosta riippumattomasti. Aivastus on siis tiettyjen ärsykkeiden aiheuttama automaattinen reaktio.
 

ACHOO: Valo voi aiheuttaa aivastuksen

Refleksi on myös se, kun jotkut ihmiset alkavat aivastella altistuessaan äkillisesti voimakkaalle valolle. Tämä aivastusrefleksi ilmenee noin neljäsosalla ihmisistä. Yleisin refleksi on silloin, kun ihminen siirtyy pimeistä tai hämäristä sisätiloista kirkkaaseen auringonvaloon.

Refleksistä käytetään lyhennettä ACHOO (Autosomal Dominant Compelling Helioopthalmic Outburst) eli se on foottinen, valosta johtuva aivastusrefleksi. Vaikka asiantuntijat eivät ole asiasta täysin varmoja, he uskovat, että se johtuu aivastus- ja pupillirefleksien hermoimpulssien sekoittumisesta.

 

nys-hvorfor-nyser-man-solen.jpg
 

17–35 prosenttia ihmisistä alkaa aivastella äkillisessä voimakkaassa auringonvalossa. Prosenttiosuus vaihtelee eri tutkimuksissa.

Kahden refleksin hermoradat ovat niin lähellä toisiaan, että viestit voivat sotkeentua keskenään. Henkilöillä, joilla ACHOO-refleksi on yleinen, silmästä tulevat impulssit eivät kulje suoraan aivojen näkökeskukseen, vaan ne kiertävät aivastuskeskuksen kautta. Siksi valo aiheuttaa aivastusreaktion.

Osa tutkijoista uskoo, että valon aiheuttama aivastusrefleksi, joka on perinnöllinen piirre, on yhteydessä tiettyyn geeniin. Geeniä ei kuitenkaan vielä ole paikannettu.
 

Aivastus tuottaa räkähiukkasia limapilvessä

Olipa kyseessä sitten auringonvalon laukaisema aivastus tai tavallinen aivastus, on selvää, että aivastukset voivat levittää taudinaiheuttajia henkilöstä toiseen.

Massachusettsin teknisen korkeakoulun MIT:n tutkijat ovat kehittäneet matemaattisen mallin aivatuksesta ja havainneet, että niin kutsuttu aivastuspilvi kuljettaa erityisesti pieniä räkäpisaroita hyvinkin pitkälle.

Räkäpisarat leijuvat aivastuspilvessä ja hakeutuvat yleensä ylöspäin, minkä vuoksi ne ajautuvat helposti ilmastointijärjestelmiin esimerkiksi toimistoissa, sairaaloissa ja matkustajakoneissa.