his_140629_16_0203_02-YTyZT5_eBzkt5iRLwG

Yhdysvaltalainen Time-lehti nimesi vuonna 1999 Flemingin yhdeksi 1900-luvun merkittävimmistä henkilöitä.

Tutkimukset keskeyttänyt kesäloma ja sotkuinen laboratorio johtivat Alexander Flemingin bakteereja tappavan penisilliinin jäljille.

 
 

Skotlantilainen Alexander Fleming oli ansioitunut tutkija, mutta siis­teys ja järjestyksenpito eivät olleet ­hänen vahvoja puoliaan. Kesällä 1928 Fleming teki laboratoriossaan kokeita stafylo­kokkibakteereilla, joiden hän oli nähnyt tappavan lukemattomia haavoittuneita sotilaita palvellessaan ensimmäisessä maailmansodassa sotilaslääkärinä. ­

Fleming toivoi keksivänsä keinon tuhota tulehduksia aiheuttavia bakteereita, mutta yrityksistä huolimatta ihmelääkettä ei tuntunut löytyvän. Tutkimusta ei myöskään edistänyt kesäloma, joka ­keskeytti Flemingin työn elokuussa.

Huolimattomuus toi Nobelin palkinnon

Tapansa mukaan Fleming jätti laboratorionsa kaaoksen valtaan ja unohti muun muassa pestä stafylokokkibak­teereja sisältävät petrimaljat. Kun hän ­loman jälkeen palasi töihin, hän havaitsi, että stafylokokkiviljelmiin oli päässyt homesieni, joka oli tuhonnut ­bakteerit ympäriltään.

Fleming eristi ­homesienen ja sai selville, että se eritti bakteereja tehokkaasti tappavaa ainetta. Flemingin vuosia kestänyt etsintä oli ohi, ja vuonna 1945 penisilliini toi hänelle lääketieteen Nobelin palkinnon.