torstai, 17. maaliskuu 2016

Denisovanihmiset pariutuivat oman lajimme kanssa ehkä vain kerran

Melanesialaisten perimässä on muisto denisovanihmisistä.

Nykyajan melanesialaiset kantavat perimässään denisovanihmisen dna-jakosja, uusi Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti.

Melanesialla tarkoitetaan aluetta läntiseltä Tyyneltä valtamereltä Australian koillispuolelle. Siihen kuuluvat muun muassa Papua-Uusi-Guinea ja Fidži.

Monien nykyihmisten edeltäjät ovat risteytyneet ihmisten lähisukulaislajien kanssa. Näitä Hominini-ryhmään kuuluvia lajeja, jotka sittemmin ovat kuolleet sukupuuttoon, ovat muun muassa neandertalilainihmiset ja denisovanihmiset.

Ihmisen näiltä lajeilta saamien dna-jaksojen ja eri ihmislajien kartoitus ja vertailu antaa tietoa siitä, miten aiemmat risteytymiset ovat vaikuttaneet ihmisen evoluutioon.

Neandertalilaisten geenivirrasta moderniin ihmiseen on kertynyt tietoa jo useammassakin tutkimuksessa, mutta denisovanihmisen perimästä ihmisissä on tiedetty paljon vähemmän.

 

Denisovanihmisten geeniperinnön tutkimiseksi Benjamin Vernot kollegoineen analysoi 1523 ihmisen genomin eri puolilta maailmaa. Mukana oli myös 35 yksilöä Papua-Uusi-Guineasta.

Tulokset osoittivat, että kaikki tutkitut ei-afrikkalaiset ihmispopulaatiot olivat perineet 1,5–4 prosenttia genomistaan neandertalilaisilta. Sen sijaan denisovanihmisen perimää oli merkittävissä määrin vain melanesialaisilla.

Denisovalaisten dna-jaksojen osuus vaihteli heillä välillä 1,9 ja 3,4 prosenttia.

Tutkijat kartoittivat sitten neandertalilaisten ja denisovalaisten dna-jaksojen geenivirran ihmisiin. He havaitsivat, että ihmiset risteytyivät neandertalilaisten kanssa ainakin kolmeen eri otteeseen nykyihmisen historiassa.

Sen sijaan denisovanihmisten kanssa geenivaihtoa tapahtui todennäköisimmin vain kerran.

Jatkotutkimukset paljastivat, että tietyt osat nykyihmisen genomista ovat jääneet vaille näitä vierasperäisiä dna-jaksoja. Näihin kuuluvat aivokuoren ja aivojen tyvitumakkeiden kehittymistä säätelevät jaksot.

Löydökset antavat uutta ymmärrystä ihmislajin evoluutiosta.