Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä.

 

Pölyttäjä omenankukassa

 

 

Mars-luotain lähti ja pääsi radalleen

Baikonurin avaruusasemalta Kazakstanista laukaistiin maanantaina Venäjän ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n yhteinen Mars-luotain avaruuteen. TGO-luotaimen matka Marsiin kestää seitsemän kuukautta ja perillä planeettaa kiertäessään se tutkii pieninä pitoisuuksina esiintyviä kaasuja eli hivenkaasuja. Marsin kaasuja nuuhkiva luotain laukaistiin matkaan – "Kuin iso nenä avaruudessa"

 

Raketti nousemassa ilmaan.

 

TGO-luotain lähdössä matkaan venäläisen Proton-M-kantoraketin kyydissä Kazakstanista 14. maaliskuuta. 

Tutkijoita kiinnostaa erityisesti Marsin pinnalla havaittu metaani ja sen alkuperä. Luotaimen mukana on myös Sciaparelliksi nimetty koelaskeutuja, jonka on määrä tutkia Marsin pintaa. Laitteen on tarkoitus tutkia Marsin ilmastoa ja esimerkiksi kausittaisia tomumyrskyjä.

Hieman ennen puoltayötä maanantaina selvisi, että luotain oli päässyt oikealle radalleen kohti Marsia.

Neandertalilaisen ja denisovanihmisen geenejä vain nykymelanesialaisissa

Tutkijaryhmä on selvittänyt Tyynenmeren Melanesiassa asuvien ihmisten perimää. Yllätys on, että heiltä löytyy sekä neandertalilaisen että

 

Kaksi miehen päistä tehtyä näköismallia.

 

Neandertalin ihmisestä tehtyjä malleja Bonnin Landesmuseumissa Saksassa.

denisovanihmisen geenejä. Missään muualla maailmassa ei ole tavattu molempien varhaisten ihmislajien geenejä samoissa ihmisissä. Denisovanihmisten kehityshistoria on vielä tuntematon, sillä heidän DNA:taan löydettiin vasta vuonna 2008 Etelä-Siperiasta Denisovan luolasta.

Denisovanihmiset ja neandertalilaiset ovat eläneet saamaan aikaan ja risteytyneet nykyihmisen esivanhempien kanssa. Näiltä kadonneilta ihmistyypeiltä periytyvät geenit vaikuttavat muun muassa joidenkin sairauksien esiintymiseen.

Muisti heikkenee kun vyötärö venyy

Metabolista oireyhtymää potevat saattavat tuoreen tutkimuksen mukaan sairastua muita herkemmin dementiaa lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. Heikentymä usein etenee myös varsinaiseksi dementiaksi, tulokset osoittavat.

Jama Neurology -lehden julkaisemat tulokset perustuvat runsaan 1 500 keskimäärin 65-vuotiaan kiinalaisen seurantaan. Seuranta kesti pisimmillään kymmenen vuotta.

 

Miehen ja naisen keskivartalon mitat, metabolisen oireyhtymän riskirajat

 

 

 

Terveisiin verrattuna kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä kehittyi metabolista oireyhtymää poteville lähes 50 prosenttia todennäköisemmin. Vyötärölihavuuteen ja kolesteroliongelmiin liittyi melkein yhtä suuri sairastumisriski. Kaikkein suurin riski todettiin kuitenkin tyypin 2 diabetesta sairastavilla, joille kognitiivinen heikentymä kehittyi lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin terveille.

Samat seikat ennakoivat myös kognitiivisen heikentymän etenemistä varsinaiseksi dementiaksi.

Samassa Jama-julkaisussa kerrottiin tällä viikolla myös suomalaisen tutkijaryhmän ainutlaatuisesta keksinnöstä, jossa sydänpysähdyspotilaille annettiin ksenon-jalokaasua. Jalokaasu ksenon suojaa aivoja hapenpuutteen aiheuttamilta vaurioilta. Tutkimus tehtiin Turun ja Helsingin yliopistollisissa keskussairaaloissa vuosina 2009–2015. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat 16.3.

Aarrelaiva löytyi Omanin rannikolta

Yli 500 vuotta sitten uponneen Esmeralda-aluksen hylyn löysi englantilainen sukellusryhmä Omanin rannikolta. Hylystä löytyneiden antiikkiesineiden joukossa oli Indio-nimellä tunnettu hopeakolikko. Meidän päiviimme on säilynyt vain yksi toinen Indio. Vasco da Gaman laivaston alus löytyi Omanin edustalta 500 vuotta haaksirikon jälkeen – video

Portugalilainen Esmeralda-alus upposi ankarassa myrskyssä lähelle al-Hallaniyahin saarta toukokuussa 1503. Laivan kapteenina da Gaman toisella Intian-purjehduksella toimi hänen setänsä Vicente Sodré. Sodré ja kaikki muut aluksella olleet saivat surmansa.

Omanin kulttuuriministeriö ja brittiläinen Blue Water Recoveries -yhtiö ovat tutkineet hylkyä vuodesta 2013 lähtien. Tutkimusten aikana varmistui, että hylky on todellakin kauan etsitty Esmeralda-alus. Samassa myrskyssä da Gaman laivasto menetti toisenkin aluksen.

Pörriäisten vähenemisen voi pysäyttää

Kasveja pölyttävistä eläinlajeista yhä useampi on Helsingin yliopiston mukaan ajautumassa kohti sukupuuttoa. Pölyttäjien häviäminen on uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruoan tuotannolle, toteaa ensimmäinen maailmanlaajuinen pölyttäjien ja ruoantuotannon suhdetta koskeva arviointi.

 

Mehiläinen omanapuun kukassa

 

 

Maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on yli 75 prosenttia osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana eläinpölytyksestä riippuvaisten viljelykasvien tuotanto on nelinkertaistunut. Pölyttäjät tuottavat ihmisille myös lääkkeitä, biopolttoaineita ja kuituja.

Mesipistiäisistä ja perhosista on alueellisten arviointien mukaan uhanalaisia jopa yli 40 prosenttia. Maailmanlaajuinen sukupuutto uhkaa myös noin 16 prosenttia selkärankaisista pölyttäjistä.

Pölyttäjien väheneminen voidaan kuitenkin pysäyttää. Paneelin mukaan keinoja olisivat siirtyminen kohti ekologisempaan ja kestävämpään maatalouteen. Myös elinympäristöjen kirjoa pitäisi lisäätä jo yksipuolistuneilla maatalousalueilla sekä vähentää pölyttäjille vaarallisten torjunta-aineiden käyttöä.