Ensin hyvät uutiset: yhä harvempi matkailija saa lomansa aikana malariatartunnan. Denguekuume sen sijaan leviää aikaisempaa nopeammin. Miten trooppisilta sairauksilta voi suojautua? Missä tartuntariski on suurin? Laadimme yhdessä trooppisiin sairauksiin erikoistuneen professori Christian G. Meyerin kanssa pienen oppaan kaukomatkailijoille.

 

 

Matkataudit

 

Malaria

Noin 90 prosenttia malariatapauksista esiintyy Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Riskialueita ovat myös Etelä-Amerikan pohjoisosa sekä suuri osa Kaakkois-Aasiaa. "Näyttää siltä, että sairaus leviää yhä laajemmalle alueelle”, Meyer sanoo. Vielä vähän aikaa sitten malariatartuntaa ei voinut saada yli 1 800 metrin korkeudella, mutta nyt sekin on mahdollista. Malarialta voi suojautua parhaiten käyttämällä hyttysverkkoja, riittävän paksuja vaatteita sekä estolääkitystä. Lääkkeiden käyttöä suositellaan kuitenkin vain korkean malariariskin alueilla. Jos matkalle ottaa mukaan lääkkeitä hätätilanteita varten, niitä tulee käyttää vain silloin, jos oireet viittaavat yksiselitteisesti malariaan eikä lääkäriin pääseminen ole mahdollista.

Denguekuume

Denguekuume on Aedes aegypti -hyttysen levittämä virustauti. Tämä trooppisissa oloissa ja kuumissa maissa esiintyvä tauti leviää erittäin nopeasti. Vietnamissa tautiin sairastui viime vuonna yli 7 300 ihmistä – kymmenen kertaa enemmän kuin vuonna 2009. Saksan ulkoministeriön mukaan denguetapaukset ovat kaksinkertaistuneet myös Venezuelassa. Sairauden tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, huimaus ja voimakkaat lihas-, jäsen- ja nivelkivut. ”Erityisen vaarallinen on uusi tartunta, jonka aiheuttaa jokin muu neljästä virustyypistä”, Meyer sanoo. ”Silloin esiintyy usein hengenvaarallisia verenvuotoja ja shokkitiloja.” Ainoa tehokas suojautumiskeino on välttää erityisesti päiväaikaan liikkuvien hyttysen pistoja. Kuumetta ei voi hoitaa syyperäisesti, mutta oireita voi lievittää kipulääkkeillä ja kuumetta alentavilla lääkkeillä (esimerkiksi parasetamolilla, mutta ei missään tapauksella asetyylisalisyylihapoilla kuten Aspirinilla).

Hepatiitti A

Sairauden aiheuttaa virus, jonka voi saada nauttimalla saastuneita elintarvikkeita, kuten simpukoita, rapuja tai juomia. Virus voi levitä myös kosketustartuntana suoraan henkilöstä toiseen tai WC-tilojen kautta. Taudinaiheuttajat tunkeutuvat maksaan ja aiheuttavat tulehduksia, joiden seurauksena iho muuttuu usein keltaiseksi. Hepatiitti A:n maine harmittomana sairautena ei ole oikeutettu. Nuorilla ja terveillä ihmisillä tauti on yleensä lievä, mutta 3 prosenttia yli 50-vuotiaista tartunnan saaneista kuolee sairauteen. ”Hepatiitti A:ta esiintyy kaikkialla maailmassa”, Meyer sanoo. ”Erityisen yleinen se on kuitenkin lämpimissä maissa. Esimerkiksi Turkissa tartunnan saaminen on 50 kertaa todennäköisempää kuin Saksassa.” Suurin sairastumisriski on Afrikassa, Väli- ja Etelä-Amerikassa sekä Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Hyvä käsihygienia on tärkeää, mutta parhaan suojan antaa rokotus. ”Silloin kehon oma puolustusmekanismi toimii vähintään 10 vuotta.”

Ripuli

Tauti alkaa vatsanväänteillä. Matkustusmaasta riippuen 10–40 prosenttia matkustajista kärsii turistiripulista. Sairastumisriski on suurin Väli- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Ripulia esiintyy runsaasti myös Välimeren alueella, Israelissa, Japanissa, Etelä-Afrikassa ja monilla Tyynenmeren saarilla. ”Useimmiten ripulin aiheuttaa kolibakteeri tai virus”, Meyer sanoo. Taudinaiheuttajat siirtyvät kehoon pääasiassa elintarvikkeiden ja juomaveden välityksellä. Ilman hoitoa oireet kestävät yleensä kolmesta viiteen päivään. Ripuli voi kuitenkin heikentää monien lääkkeiden vaikutusta. Paras tapa suojautua on noudattaa tuttua ruokailusääntöä: ”keitä, kuori tai unohda”.