tiistai, 15. maaliskuu 2016

Kelpaisiko geenimuokattu lemmikki? – Tulos: Poikkeuksellisen lihaksikas!

beagle_koira_lemmikki_-630x400.jpg

Vuosi 2016 tuo suurella todennäköisyydellä tullessaan geenimuokattuja organismeja, mahdollisesti myös geenimuokattuja lemmikkejä. Näin arvioi muun muassa New Scientist -lehti.

Viime lokakuussa kiinalaistutkijat raportoivat Journal of Molecular Cell Biology -lehdessä, että he ovat hyödyntäneet geenimuokkausta koiriin, tarkemmin beagleihin.

Geeniräätälöidyillä koirilla oli normaaliin verrattuna kaksinkertainen määrä lihasmassaa. Tulos saavutetiin poistamalla myostatiinigeeni.

”Koirilla on enemmän lihaksia, ja niillä on oletettavasti parempi juoksuvoima, mikä on hyvä metsästykseen sekä poliisin ja armeijan tarkoituksiin”, kertoo uusintavan lääketieteen tutkija Liang Xue Lai Guangzhoun biolääketieteen instituutista.

Samaan tapaan on luotu poikkeuksellisen lihaksikkaita lampaita, sarvettomia lehmiä, pitkäkarvaisia vuohia sekä sikoja, jotka ovat immuuneja yleisille sairauksille.

 

Seuraavaksi vuorossa voisi olla ihan tavallinen lemmikki, esimerkiksi allergioista vapaat koirat ja kissat, tuberkuloosilta säästyvät naudat sekä kanat, jotka eivät saa lintuinfluenssaa.

Geenimuokkauksessa voidaan lisätä elävään organismiin uusia dna-paloja.

Monella maalla on kuitenkin tiukat rajoitukset sille, että elävää olentoa muokattaisiin näin radikaalilla tavalla.

Tavallisemmin muutokset kohdistetaan olemassa oleviin geeneihin – ne ovat eräänlaisia viilauksia, jotka erottuvat luonnollisista geenivaihteluista. Esimerkiksi beaglen lihaksikkuutta lisännyt geenimutaatio esiintyy myös luonnonoikkuna joillakin koirilla.

Tutkijoiden mukaan niin kutsuttu Crispr-tekniikka, kohdennettu geenimuokkaus, toimii hyvin perhosista apinoihin – teknisesti myös ihmiseen, mutta ihmisen tapauksessa isoin kynnys muodostuu eettisistä kysymyksistä.

Vaikka Crispr-tekniikassa on valtaisia mahdollisuuksia, siinä piilee riski maailman pahimmalle biovahingolle.

 

Keväällä 2015 syntyi kovaa meteliä, kun kiinalaistutkijat muokkasivat ihmisalkion geenejä. Tämän jälkeen brittiläistutkijat ovat hakeneet lupaa samaan toimenpiteeseen.

Vielä voi kulua huomattavan pitkään ennen kuin on turvallista napsia ihmisestä pois dna-pätkiä ja luoda geneettisesti räätälöityjä vauvoja – vaikka se katsottaisiin eettisesti hyväksyttäväksi.

Tätä lähestymistapaa on kuitenkin jo testattu erilaisten sairauksien hoitoon aikuisilla. Tutkimuksissa on myös saatu vahvaa näyttöä siitä, että geenimuokkaus voisi estää perinnöllisen sairauden siirtymisen lapselle.

Marraskuussa 2015 brittiläiset lääkärit onnistuivat nujertamaan 14 viikkoa vanhan Layla-vauvan leukemian geenimuokkauksen avulla. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun mikään muu hoitotoimenpide ei ollut tehonnut.

Nykytiedon perusteella on mahdollista, että jopa hi-virus voidaan leikata pois ihmisen soluista geenimuokkauksen avulla. Viime vuoden aikana neljä yhdysvaltalaista klinikkaa on ottanut hiv-potilaita hoitoihin, jotka perustuvat geenimuokkaukseen.

Hoidoissa on tarkoitus vaikuttaa kantasolujen geeneihin siten, että ne antavat tukea elimistöä suojeleville T-soluille. Kyse on niin kutsutusta ”funktionaalisesta hoidosta”.