Herculaneumin kirjastosta peräisin olevat hiiltyneet kirjakääröt ovat olleet lukukelvottomia melkein kaksi vuosituhatta. Nyt tekstit on saatu esiin röntgenkerroskuvauksella.

 

 
Tutkijat havaitsivat hiiltyneiden tekstien joukosta kreikkalaisen filosofin ja runoilijan Filodemos Gadaralaisen kirjoituksia.

 

Kirjakääröt jäivät tulivuorenpurkauksen alle

Kun Vesuvius purkautui vuonna 79, mudan ja kuuman kiviaineksen yhdistelmä hautasi Herculaneumin kaupungin. Sen alle jäi myös loistelias talo, jossa oli laaja kirjasto.

Kun 260 vuotta sitten löydetyn papyruskokoelman hiiltyneitä kirjoituksia on luettu, ne ovat hajonneet. Koska hauraita papyruskääröjä ei voida avata turvallisesti, niiden lukemiseen sovelletaan röntgenkerroskuvausmenetelmää.

Italialainen tutkijaryhmä, johon kuuluu muun muassa fyysikko Vito Mocella, on onnistunut paljastamaan nokimusteella kirjoitettuja tekstirivejä kirjain kirjaimelta. Ne ovat noin vuonna 40 eaa. kuolleen kreikkalaisen filosofin ja runoilijan Filodemos Gadaralaisen käsialaa.

Röntgenkerroskuvaus paljasti kirjakääröjen tekstit

Tavallisella röntgenlaitteella kirjakääröjä ei kannata tutkia, sillä muinainen muste sisälsi nokea. Niinpä kirjaimet eivät erotu kuvissa hiiltyneestä taustasta. Sen sijaan röntgenkerroskuvausmenetelmä tunnistaa kirjoitusmateriaalissa esiintyvät minimaaliset korkeuserot. Niinpä saadaan näkyviin, mitä musteella on kirjoitettu.

skrift-pa-skriftruller-lille-fi.jpg
Napsauta kuva suuremmaksi.

Kirjoittajan käsialaa ilmentävät muun muassa kirjainmuodot.

Kolmannen käärön kirjoittajaksi on jo aiemmin todettu 1. vuosisadalla eaa. elänyt kreikkalainen filosofi ja runoilija Filodemos Gadaralainen, joka kuoli Herculaneumissa. Käsiala-analyysin mukaan on hyvin todennäköistä, että hän kirjoitti myös kääröjen 1 ja 2 tekstit.

Röntgenkerroskuvaus selvittää myös muumioiden salaisuuksia
Herculaneumin hiiltyneiden tekstien lisäksi kerroskuvauksella saadaan selville uusia seikkoja myös muumioiden historiasta.