vesivärimaalaus haarapääskyn munasta
 
Haarapääskyn muna.
 

Tiesitkö että munat piipittävät jo ennen kuoriutumista? Tai että munan muotokin on tärkeä! Tässä hauskoja irtotietoja munista.

1. Munan matkan alku on salainen

Munat kehittyvät emon munanjohtimessa kuin tehtaan liukuhihnalla. Munan tarina alkaa pesimäkauden alussa. Osa naaraan munasarjoissa olevista munasoluista kypsyy ja niihin kehittyy ruskuaista. Hedelmöittymisen jälkeen munan ympärille muodostuu valkuainen vedestä ja proteiineista, joita erittyy munajohtimen seinämistä. Matkalla munajohtimessa valkuaisen ympärille muodostuvat kuorikalvot, ja lopuksi munan ympärille rakentuu kalkkikuori. Vasta vähän ennen munintaa munan pinnalle ilmaantuvat väriaineet eli pigmentit. Munan erilaiset kuviot, läiskät, täplät ja viirut muodostuvat sen mukaan, miten muna liikkuu niiden levittämisen aikana. Väri ei aina ole tiukasti kiinni munassa, vaan se voi haalistua esimerkiksi haudonnan aikana.

 

Vesivärimaalaus pikkuvarpusen munasta
 
Pikkuvarpusen muna.
 

2. Muninta-ajat vaihtelevat

Monet pienet varpuslinnut munivat kerran päivässä. Suuremmat lajit voivat munia joka toinen päivä, eräät jopa kolmen vuorokauden välein.
Joillain lajeilla munamäärä on vakio, toiset jatkavat munimista, jos munia esimerkiksi poistetaan pesästä ennen haudonnan aloittamista. Jotkut lajit, kuten helmipöllö, voivat myös harrastaa ”perhesuunnittelua”: jos ruokaa on vähän tarjolla, ne munivat vähemmän munia ja myöhemmin kuin hyvinä myyräkeväinä.

3. Värillä on väliä

Lintujen munia on kerätty aikoinaan jopa haitallisissa määrin. Eikä se ole ihme. Monet munat ovat hämmästyttävän kauniita ja monivärisiä. Maailman lintujen munakirjosta löytyvät lähes kaikki värit, vaikka ne rakentuvatkin vain muutamasta väriaineesta eli pigmentistä.

Monien avopesijöiden, kuten kahlaajien, munat ovat täplikkäitä. Hyvä suojaväri auttaa munia naamioitumaan avoimeen mastoon. Lintukolonioissa munien väritys on yksilöllinen ja se auttaa emoja tunnistamaan omat munansa muiden joukosta.

Kolopesijöiden munat ovat yleensä vaaleita ja yksivärisiä. Ne eivät tarvitse suojaväriä ja vaaleudesta on myös etua sikäli, että emot näkevät munat paremmin kolon hämäryydessä. Kokopesijöiden munien on todettu myös heijastavan ultraviolettiaallonpituuksia paremmin kuin avopesijöiden munien.

 

Vesivärimaalaus ruokin munasta
 
Ruokin muna.
 
 

4. Soikeita, pyöreitä ja pitkulaisia munia

Suurin osa linnunmunista on suurin piirtein kananmunan muotoisia, pyöreän soikeita. Tervapääskyjen ja kuikkien munat ovat hyvin pitkulaisia ja päistä kapeita.
Joidenkin kahlaaja- ja ruokkilintujen muna muistuttaa enemmän päärynää – sen toinen pää on hyvin suippo. Munan muoto riippuu emon lantion muodosta, mutta usein muoto liittyy siihen miten muna mahtuu parhaiten emon alle haudottavaksi toisten munien kanssa. Joillain jyrkänteillä pesivillä linnuilla soikea muoto on eduksi, sillä se estää munaa kierimästä alas. Joillain linnuilla, kuten pöllöillä ja kanalinnuilla, on hyvinkin pyöreät, melkein pallomaiset munat.

 

vesivärimaalaus lehtopöllön munasta

 

Lehtopöllön muna.

 

Vesivärimaalaus tervapääskyn munasta
 
Tervapääskyn muna.
 

5. Elämää ennen kuoriutumista.

Munimisen ja kuoriutumisen välinen haudonta-aika kestää yleensä, lajista riippuen, parista viikosta kuukauteen tai ylikin. Suurikokoinen muna vaatii yleensä pidemmän haudonta-ajan kuin pieni.
Emot aloittavat myös hautomisen eri aikoina. Toiset hautovat vasta munittuaan kaikki munansa, toisen aloittavat jo aikaisemmin, ja silloin poikaset kuoriutuvat eri aikoina.

Poikaset saavat munasta kaiken ravintonsa ja huokoisen kuoren läpi tapahtuu myös kaasujen vaihto. Poikaset syntyvät maailmaan hyvin erilaisilla valmiuksilla. Toiset ovat jo melko pitkälle kehittyneitä ja lähtevät nopeasti liikkeelle pesästä. Toiset, pesässä pitempään viihtyvät lajit, kuoriutuvat paljon varhaisemmassa vaiheessa, melko avuttoman oloisina rääpäleinä. Ympäristön lämpötila ja ravintotilanne vaikuttavata myös jonkin verran haudonnan kestoon.

 

Vesivärimaalaus tuulihaukan munasta
 
Tuulihaukan muna.
 

6. Jutustelua kuoren läpi

Monet poikaset alkavat kiinnostua ympäröivästä maailmasta jo ennen kuoriutumistaan! Pesästä nopeasti lähtevät ns. pesäjättöiset poikaset ryhtyvät ääntelemään kuoren sisällä jo joitain päiviä ennen kuoriutumista. Saattaa olla että sillä lailla ne viestittelevät keskenään ja ääntely auttaa niitä ajoittamaan kuoriutumisen samaan aikaan. Myös emo vastailee usein munan sisältä piiskuttavalle poikaselle ja molemmat oppivat toistensa äänen jo ennen varsinaista ensitapaamista.

7. Munahampaalla maailmaan!

Kuoriutumisen hetki voi olla lyhyt tai pitempi lajista riippuen. Pikkulinnuilla kuoriutuminen kestää yleensä joitain tunteja, suuremmilla lajeilla jopa vuorokausia. Emo ei yleensä auta tässä hommassa vaan poikasen on itse selviydyttävä urakasta. Sitä varten melkein kaikkien lintulajien poikasille kehittyy ylänokan päälle lyhyt, sarvimainen piikki, niin sanottu munahammas, joka myöhemmin surkastuu. Lisäksi poikasen niskaan kehittyy kuoriutumislihas joka tukee haastavassa hankkeessa poikasen päätä. Munan kuori on myös hautomisen mittaan ohentunut jonkin verran, joten se ei ole niin vahva kuin haudonnan aluksi. Munahampaan avulla poikanen naputtaa munankuorta rikki, kunnes pääsee ahtaaksi käyneestä munasta pesän vapauteen ihmettelemään maailmaa.

8. Munamäärä vaihtelee

Lintujen munamäärät vaihtelevat aika lailla, yhdestä tai muutamasta munasta aina pariin kymmeneen. Peltopyy on suomalaisista pesimälinnuista ahkerin munija. Se voi pyöräyttää yli 20 munaa.. Pienet linnut munivat yleensä enemmän munia kuin isot linnut. Lyhytikäiset linnut munivat usein kerralla paljon munia, pitkäikäiset taas munivat vuosittain vähemmän.

 

Vesivärimaalaus talitiaisen munasta
 
Talitiaisen muna.
 

9. Suurin ja pienin muna.

Lintujen munien koko vaihtelee hämmästyttävän paljon. Hippiäisen muna on pituudeltaan vähän alle 14 millimetriä, kyhmyjoutsenen muna taas melkein 12 senttimetriä pitkä. Useinmiten munan koko on suhteessa munijaan, pienet linnut munivat pieniä munia, ja suuret suuria. Poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi käen munat ovat yllättävän pieniä, jotta ne sopivat paremmin isäntäpesän munien joukkoon.

 

Vesivärimaalaus västäräkin munasta.
 
Västäräkin muna.
 

10. Munien menestystarina!

Muna on hämmästyttävän upea luontoäidin keksintö. Siihen on pakattuna kaikki tarpeellinen linnunpojan elämän alkutaipaleelle. Munien merkitys evoluutiossa selviää jo kun seuraa miten pitkään ne ovat maailmassa olleet, satoja miljoonia vuosia. Jo lintujen esi-isät, dinosaurukset, ja matelijat munivat munia, ja lintujen lentotaidon kannalta on ollut tärkeää, että poikasten kehitys on siellä munassa emon ulkopuolella.