Pariisin ilmastoneuvotteluissa joulukuussa 2015 neuvotteluosapuolet hyväksyivät vakuutukset yhdeksi vaihtoehdoksi lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisiin. Vakuutuksia ilmastotuhoja vastaan myönnettäisiin erityisen haavoittuvaisessa asemassa oleville ihmisille.

Jo aiemmin vuonna 2015 G7-maiden johtajat lupasivat vuoteen 2020 mennessä ilmastovakuutuksesta turvaa noin 400 miljoonalle köyhissä maissa elävälle ihmiselle, joilla ei ole tällä hetkellä mitään vakuutuksia.

Tuoreessa Nature Climate Change lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ilmastopolitiikan tutkijat pitävät vakuutuksia yhtenä mahdollisena keinona ilmastonmuutokseen sopeutumisen helpottamisessa. He varoittavat kuitenkin myös vakuutusten sudenkuopista.

Tutkijoiden mukaan vakuutukset voivat tuoda sään ääri-ilmiöistä kärsiville parempaa turvaa kustannustehokkaammin kuin kriisitilanteessa erikseen sovittava apu. He näkevät kuitenkin riskejä uuden vakuutustyypin tuomisessa kehitysmaihin, missä puuttuu dataa erilaisista riskeistä ja rahoitusinfrastruktuuri on heikkoa.

Jotta ilmastovakuutus voisi toimia kustannustehokkaasti, siihen pitää yhdistää myös ennakkovaroitusjärjestelmiä rajuista sääilmiöistä, paremmin äärisäitä kestävää infrastruktuuria ja parempia viljelymenetelmiä. Lisäksi perinteinen vakuutusjärjestelmä on tutkijoiden mukaan pääoma- ja transaktiokustannuksiltaan liian kallis ilmastovakuutuksen toteuttamiseen, joten siihen pitäisi etsiä vaihtoehtoista tapaa toteuttaa.