Marsilainen tomaatti

 

Avaruuslentojen yksi ongelma on eväät. Muinaisilla kuulennoilla riitti, kun mukaan varattiin syötävää reiluksi viikoksi, ja Kansainväliselle avaruusasemalle viedään muonatäydennyksiä tämän tästä.

Kokonaan toinen juttu on lento Marsiin. Sellaista ei ole tiedossa ihan lähivuosina, mutta suunnitelmissa on ollut jo pitkään myös matka punaiselle planeetalle. 

Pelkkä menomatka kestää puolisen vuotta, paluu samoin, ja perilläkin vietettäisiin vähintään useita kuukausia. Riittävää ruokamäärää ei voi rahdata Maasta saakka. Marsista ei syötävää löydy, joten siellä on pakko pystyä kasvattamaan ruokaa. 

Wageningenin yliopistossa ja tutkimuskeskuksessa Hollannissa on tutkittu vihannesten kasvattamista sekä Marsin että Kuun maaperässä. Aitoa tavaraa ei toki ole ollut tarjolla. Kuusta tuotiin aikoinaan näytteitä liki 400 kiloa, mutta niitä ei raaskita käyttää kasvualustaksi. Marsin maaperää ei edes ole tarjolla.

Kummankin taivaankappaleen pintamateriaalin koostumus tunnetaan kuitenkin riittävän hyvin, jotta sitä voidaan simuloida. Kyseessä on jo toinen tutkimuskeskuksessa toteutettu koe, jossa tutkitaan erilaisten kasvilajien kasvua Marsin ja Kuun pinta-ainesta muistuttavassa "mullassa".

Marsia jäljittelevä maaperä on tehty Havaijilta tuodusta vulkaanisesta aineesta ja kuuperä on lähtöisin Arizonan autiomaasta. Kasvatus tapahtui kasvihuoneissa, sillä Marsissa ja Kuussa viljelmät olisi pakko suojata avaruuden ankarilta olosuhteilta. Kokeiltavana oli useita eri ravintokasveja: tomaatti, herne (kuvassa vasemmalta "Kuussa", "Marsissa" ja Maassa kasvatettuna), ruis, rucola, retiisi ja vihanneskrassi.

 

 

Herneitä "Kuusta", "Marsista" ja Maasta

 

 

"Maanpäällinen biomassa, joka saatiin kasvatettua, ei Marsin kohdalla eronnut määrältään merkittävästi vertailukohtana olleen kompostikasvatuksen tuloksesta", toteaa Wieger Wamelink. "Se oli yllätys ja osoittaa, että simuloidulla marsperällä on hyvät edellytykset viljelyyn, kunhan se valmistetaan huolella ja kastellaan riittävästi". 

Ensimmäisestä kokeesta poiketen kasvattamiseen käytettiin pienten ruukkujen sijasta laakeita alustoja ja simuloituun mars- ja kuuperään lisättiin ruohosilppua. Näin saatiin parannettua kasvualustan kosteusoloja ja lisättyä siinä olevia ravinteita.

Etenkin kuuperän kohdalla tulokset paranivat huimasti. Kun ensimmäisessä kokeessa useimmat kasvit kuihtuivat ja kuolivat, toisella kierroksella saatiin jo satoakin, vaikka biomassan tuotanto jäikin noin puoleen "Marsista" ja vertailuviljelmästä.

Kasvien siemenet kylvettiin viime vuoden huhtikuussa ja viimeinen sato korjattiin lokakuussa. Vihanneksia ei kuitenkaan syöty, sillä niissä on runsaasti raskasmetalleja. Tänä keväänä alkavassa kolmannessa kokeessa kiinnitetään huomiota myös ruoan turvallisuuteen. Tavoitteena on tuottaa satoa, jonka voi syödä.

Uusi koe on tarkoitus toteuttaa joukkorahoituksella. Jos sadosta saadaan syötäväksi kelpaava, kampanjaan osallistuneet kutsutaan "marsilaiselle illalliselle".