141284_06_0607_03_3-iKoaukxlr5PD1b0DIn9D

 
Rooman suurkaupunkia ympäröivät suot, ja kaupungin perustamisesta saakka sitä piinasivat joka kesä voimakkaat malariaepidemiat. Vuoteen 1630 saakka, jolloin jesuiitat toivat mukanaan tehokkaan lääkkeen tautiin, kaikki kynnelle kykenevät roomalaiset poistuivat kaupungista vuoden kuumpimpien kuukausien ajaksi.

Suokuume – eli malaria – riehui aiemmin kesäisin kaikkialla Euroopassa. Perussa Andien rinteillä intiaanit tunsivat siihen tehoavan lääkkeen.


 

Malaria piinasi Eurooppaa etelästä pohjoiseen

Nykyisin malaria on trooppinen tauti, mutta aina 1800-luvun lopulle asti tuota vakavaa kuumetautia esiintyi ympäri Eurooppaa.

Varsinkin Rooma kärsi malariasta keskiajalla ja renessanssin aikana. Kaupunkia ympäröivät suot, ja joka kesä Roomassa esiintyi outoa kuumetautia, jonka uskottiin johtuvan soilta nousevasta huonosta ilmasta. Todellisuudessa tautia aiheuttivat soilla sikiävien sääskien kuljettamat malarialoiset.

Myös Lontoossa kuoli vuosittain noin 5 000 ihmistä kuumetautiin. Uhrien joukossa oli muun muassa valtiomies Oliver Cromwell vuonna 1658.
 

Perusta saatu kuori tehosi malariaan

1600-luvulla Italiasta Peruun lähtenyt jesuiittapappi lähetti Roomaan kiinapuun kuorta, jota intiaanit käyttivät kuumelääkkeenä. Kiinapuun kuori sisältää kiniiniä, joka osoittautui tehokkaaksi lääkeaineeksi taistelussa malariaa vastaan