Melu
 
 

Altistumme melulle työmatkalla, työpaikalla ja kotona - myös öiseen aikaan. Useimmat kokevat kaikkein häiritsevimmäksi liikenteen melun. Se lyhentää unta ja voi aiheuttaa sydän- ja verenkiertoelimistön häiriöitä.

Altistumme melulle myös silloin, kun emme huomaa sitä. Melun aiheuttama huonokuuloisuus on yksi yleisimmistä ammattitaudeista. Havaitsemme ympäristön melutason usein kuitenkin vasta sitten, kun meteli vaimenee.

Normaali puheen äänenvoimakkuus on noin 50-60 desibeliä (dB). Erittäin voimakas, yli 120 desibelin äänenvoimakkuuden aiheuttava äkillinen melu, esimerkiksi ilotulitusraketin räjähdysääni, voi vaurioittaa kuuloa. Sama pätee myös hieman hiljaisempaan, mutta jatkuvaan meluun, esimerkiksi katuporan jyskeeseen tai diskomeluun. Myös huomattavasti vaimeampi taustahäly voi olla haitallista pitkällä aikavälillä, vaikka sitä ei edes tiedostaisi.

Liikenteen melulle ei loppua näy

Tutkimusten mukaan liikenteen melu on haitallista verenkiertojärjestelmälle. Moottori- ja rengasmelu voi aiheuttaa verenpaineen kohoamista ja sydämen verenkiertohäiriöitä. Monet moottoriajoneuvot ovat nykytekniikan ansiosta hiljaisempia kuin aiemmin, mutta edistysaskel hukkuu liikenteen kasvuun.

Saksalaisessa kyselytutkimuksessa 60 prosenttia vastaajista ilmoitti liikenteen melun häiritsevän heitä. Kymmenen prosenttia tutkimukseen osallistuneista ilmoitti liikenteen melun olevan erittäin voimakas tai voimakas häiriötekijä.

Osuus on huomattavasti suurempi kuin niiden henkilöiden, joita häiritsee seinänaapureiden aiheuttama melu. Lentomelun ilmoitti häiritseväksi 32 prosenttia vastanneista, rautateiden aiheuttaman melun 20 prosenttia ja teollisuusmelun 19 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Melu haittaa myös nukkuessa

Melu voi olla haitaksi terveydelle myös nukkuessa. Tutkijoiden mukaan keskitason äänenvoimakkuuden, 45 dB(A):n, aiheuttama liikenteen melu lyhentää unta. Se saa ihmisen heräämään useammin ja nukkumaan levottomammin. Sen seurauksena olo tuntuu seuraavana päivänä väsyneeltä ja voimattomalta. Jatkuva yli 50 dB(A):n öinen äänitaso lisää sydämen rytmihäiriöitä.

Lentomelun vaikutukset ovat tätäkin tuntuvammat. Berliinin teknillisen korkeakoulun tutkimuksen mukaan jatkuva lentomelu lisää riskiä sairastua keuhkoputkentulehdukseen, masennukseen tai migreeniin. Melun keskellä nukkuvat käyttävät myös enemmän verenpainelääkkeitä, rauhoittavia lääkkeitä ja masennuslääkkeitä kuin yönsä hiljaisissa oloissa viettävät.

 

Melu voi haitata koulumenestystä

Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan korkea melutaso hidastaa pikkulasten puhumaan oppimista. Metelissä lasten on vaikeampi suodattaa vanhempien puheesta heille suunnatut sanat.

Lentomelualueilla koulua käyvillä lapsilla on keskimääräistä enemmän keskittymisvaikeuksia. Neljässä EU-maassa tehdyt tutkimukset osoittavat, että koululaisten oppimis- ja muistamiskyky ovat meluisissa kouluissa huonompia kuin hiljaisemmilla alueilla sijaitsevissa kouluissa.

Luokkahuoneen melu ylittää usein 55 dB(A). Ääntä vaimentava huoneakustiikka voi auttaa parantamaan koulumenestystä. Nuorison tärykalvoja uhkaa myös diskojen melutaso, joka ylittää useimmiten selvästi 100 dB(A). Myös kovaäänisen musiikin kuuntelu kuulokkeilla voi vaurioittaa kuuloa.