Normaalisti ihmisen pitää täyttää keuhkonsa ilmalla vähän väliä. Miten vapaa­sukeltajat voivat olla minuuttikaupalla hengittämättä?

 

 

Tavallisesti ihminen hengittää noin neljän sekunnin välein. Harjaantunut vapaasukeltaja voi kuitenkin pidättää hengitystään reilut kymmenen minuuttia eli hypätä suunnilleen 150 hengenvedon yli.

 

Hengittämättömyys ottaa koville, sillä kehon pitää tulla toimeen hyvin pienellä happimäärällä ja kestää anaerobisessa lihastyössä syntyvän maitohapon vaikutukset. Myöskään psyyke ei pääse helpolla, sillä mieltä kalvaa hukkumisen pelko. Jännitys tulisi silti saada kuriin, sillä stressireaktiot kiihdyttävät sydämen toimintaa ja lisäävät näin hapenkulutusta.

Erilaisia hengitystekniikoita

Vapaasukeltajat pyrkivät kehittämään fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksiaan sekä parantamaan erilaisten hengitystekniikoiden avulla kykyään pidättää hengitystä ja selvitä mahdollisimman pienellä happimäärällä, eli niin sanottua sukellus­refleksiä. Harjoituksiin voi kuulua monta osaa.

Esimerkiksi aluksi ollaan paikallaan hengittämättä minuutin ajan ja sen jälkeen kävellään – yhä hengittämättä – niin pitkälle kuin jalat kantavat. Sitten vedetään keuhkot täyteen ilmaa ja tasaannutetaan hengitys. Harjoitus toistetaan parin minuutin kuluttua.Aivan kilpailun alla tehdään usein harjoitteita, jotka hidastavat aineenvaihduntaa, hengitystä, sykettä ja hiilidioksidin siirtymistä. Pidättämällä hengitystä, hengittämällä syvään ja hyperventiloimalla eli hengittämällä liikaa valmistetaan kehoa toimimaan pienen happimäärän varassa.

Näitä tekniikoita käyttävät myös esimerkiksi uppopallon pelaajat.

Refleksi auttaa ihmistä selviytymään sukelluksissa

Verisuonet supistuvat niissä ruumiin­osissa, jotka eivät pidä yllä elin­tärkeitä toimintoja. Siksi verenkierto hidastuu mm. raajoissa. Sen ansiosta sisäelimille riittää enemmän hapekasta verta.

Perna supistuu ja pumppaa lisää punasoluja verenkiertoon. Punasolut puolestaan tehostavat hapenkuljetusta.

Keuhkojen alveolit (keuhkorakkulat) täyttyvät veriplasmasta. Näin ne tanakoituvat ja kestävät paremmin veden suurta painetta.

Sydän sykkii ja veri kiertää hitaammin. Siksi eri ruumiinosien kudoksiin kulkeutuu tarvetta vähemmän happea ja ravintoa.

 

Sukeltajien saavutuksia

Kilpavapaasukelluksessa on useita lajeja. Kansainvälisen kattojärjestön AIDAn virallistamia parhaita tuloksia:

11 minuuttia 35 sekuntia
Hengityksen pidättäminen (kellunta kasvot vedessä).
Ennätyksen haltija: Stéphane Mifsud, Ranska.

281 metriä
Pituussukellus räpylöiden kanssa.
Ennätyksen haltija: Goran Čolak, Kroatia.

126 metriä
Syvyyssukellus ilman painoja räpylöiden kanssa.
Ennätyksen haltija: Aleksei Moltšanov, Venäjä.

214 metriä
Painoavusteinen syvyyssukellus.
Ennätyksen haltija: Herbert Nitsch, Itävalta