Historioitsija Yuval Noah Harari uskoo, että ihmiskunnan suuri muutos on vasta edessä.
Historioitsija Yuval Noah Harari uskoo, että ihmiskunnan suuri muutos on vasta edessä.

 

 
Näkemys
Ihmisen historiasta kansainvälisen bestsellerin kirjoittanut tohtori Yuval Noah Harari uskoo, että ihmiskuntaa ei pian tunnista.


PROFESSORI Yuval Noah Harari uskoo, että ihmiskunnan seuraava vallankumous mullistaa meidät itsemme.

– Aivomme ja ruumiimme ovat yhä samanlaisia kuin metsästäjäkeräilijöillä tai Rooman valtakunnan asukkailla. Vasta nyt tulee mahdolliseksi muokata ruumista, aivoja ja dna:ta, perimää, Harari sanoo.

– Tulee superihmisiä ja robotti-ihmisiä, kyborgeja. Olentoja, jotka eroavat meistä enemmän kuin me Neandertalin ihmisistä.

Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa opettava, Oxfordista tohtoriksi valmistunut Harari tutki alun perin keskiajan sotahistoriaa.

– Ristiretkiä, satavuotista sotaa, sellaista. Kyllä ne edelleen kiinnostavat, mutta on tylsää keskittyä vain yhteen aiheeseen.

Ahaa-elämys syntyi, kun hän piti yliopistossa maailmanhistorian kurssia.

– Tajusin, että tämä voi kiinnostaa ihan ketä vain. Koetin kirjoittaa niin, että lukiolainen voisi ymmärtää, mistä on kyse.

Aluksi ajatus ei kiinnostanut kustantajia. Harari tarjosi kirjaa neljälle viidelle kustantajalle Israelissa, kunnes tärppäsi. Siitä alkoi menestys, jota siivitti se, että Facebookin luoja Mark Zuckerberg nimesi teoksen yhdeksi suosikeistaan. Kirjan käännösoikeudet on myyty 30 kielelle. Suomeksi se ilmestyi nimellä Sapiens – ihmisen lyhyt historia (Bazar).

– Kirja on nyt hyvin suosittu esimerkiksi Kiinassa.

Israelilainen Harari arvelee, että hänen taustansa vaikuttaa kirjan sisältöön.

– Kun elää Lähi-idässä, ei voi olla ottamatta uskontoja huomioon. Ne uhkaavat tuhota koko alueen. Tulee joko hyvin uskonnolliseksi tai hyvin kriittiseksi. En tarkoita, etteikö uskonnolla olisi ollut usein hyvin myös rakentava vaikutus.
 

Hararin mielestä nykyihmisen suuriin avuihin kuuluu mielikuvitus.
Hararin mielestä nykyihmisen suuriin avuihin kuuluu mielikuvitus.



HARARIN kirjan ”historiaosuus” kertoo kolmesta suuresta vallankumouksesta. Kognitiivisessa vallankumouksessa 70 000 vuotta sitten nykyihmisen äly, kieli ja kommunikointi kehittyivät.

– Neandertalin ihminen oli ylivoimainen voimiltaan ja sillä oli isommat aivotkin. Nykyihmisen voima oli yhteistoiminnassa. 500 nykyihmistä päihitti helposti 15 neandertalilaista.

Maatalouden vallankumousta Harari kutsuu ”historian suurimmaksi huijaukseksi”. Metsästäjäkeräilijät söivät terveellisempää ravintoa ja voivat paremmin kuin ensimmäiset talonpojat.

Maatalous kuitenkin mahdollisti kaupungit ja imperiumit, joiden yläluokka pääsi nauttimaan talonpoikien raadannan tuloksista. Myös eläimet vangittiin ihmisten käyttöön.

– Historian onnettomimpia olentoja ovat tuotantotilojen siat, naudat ja kanat. Kirjaa varten tekemäni tutkimus johti siihen, että aloin vegaaniksi.


TIETEELLINEN vallankumous otti luonnon lait ihmisen käyttöön. Hararin mielestä sen jatkuminen johtaa koko lajin mullistukseen.

Hararin mukaan hänen kirjansa on saanut kritiikkiä siitä, että hän kirjoittaa kaikesta, mutta sivuaa vain pintaa. Hän kuitenkin uskoo, että vain yhdistämällä eri tieteenaloja voidaan saada jokin kokonaiskuva aikaiseksi.

– Vaikkapa sitä, miksi miehet ovat useimmissa yhteiskunnissa hallinneet naisia, ei voi sanoa yhden tieteenalan perusteella. Biologian lisäksi pitää ymmärtää vaikkapa taloutta, Harari sanoo.
 

–Neandertalin ihminen oli ylivoimainen voimiltaan ja sillä oli isommat aivotkin, toteaa professori Harari.

–Neandertalin ihminen oli ylivoimainen voimiltaan ja sillä oli isommat aivotkin, toteaa professori Harari.