Kynttiläkuusia kuorruttava tykkylumikerros saa hiihtäjän huokailemaan ihastuksesta, mutta metsänomistajaa huolettaa jopa tuhansien kilojen taakan alla taipunut puu. Viime talvena tykkytuhot olivat Keski-Lapissa pahimmat miesmuistiin. Tänä talvena tuhot ovat olemattomia.

Luostotunturi Luosto tykkylumi

 

Tykkylunta Luostotunturilla

Tykkylumi muodostuu kun alijäähtynyttä vettä tarttuu puuhun, pakkaspäivä huurruttaa jään ja lumi sataa päälle. Esimerkiksi Levitunturilla tykkylumi on tehnyt puista muodottomia möhkäleitä, jotka muistuttavat lähinnä muhkuraisia kiviröykkiöitä.

Tunturien huipuilta löytyy tykkylumen painamia kuusia, mutta muuten Kittilässä tykkytuhoja ei odoteta.

– Säikähdyksellä on päästy, talouskäytössä olevissa metsissä puut ovat pääasiassa jo tiputtaneet lumensa. Korkealla tunturissa on kuulemma joitakin hiihtoreittejä jouduttu sulkemaan, koska puita on kaatunut reitille, kertoo toiminnanjohtaja Pasi Seppälä Kittilän Metsänhoitoyhdistyksestä.

Viime vuonna tykkylumi tuhosi sekä Kittilän että Sodankylän seudulla tuhansia kuutioita puuta parin-kolmensadan metrin korkeudessa. Repeillyttä puuta ei voi myydä sahoille eikä kuitupuuksi vaan se päättyy polttopuuksi. Jos vahingoittuneet puut ovat hajallaan siellä täällä, korjuu voi tulla kalliimmaksi kuin puusta saatavat tulot.

Yksikin lämmin päivä voi pelastaa tykkytuhoilta

Metsänomistajat ovatkin tyytyväisiä, kun viime päivien leuto sää on sulattanut ja tuuli puhaltanyt tykkylumet puiden oksilta. Sodankylän Metsänhoitoyhdistyksen aluevastaava Pekka Kasurinen uskaltaa jo huokaista.

– Valistunut arvaus on, että tuhot ovat tässä, Kasurinen sanoo. Se tarkoittaa yksittäisiä katkeilleita runkoja Sodankylän pohjoisissa metsissä. Monet katkeinneista puista vahingoittuivat jo viime talvena, jolloin tykkytuhot olivat Sodankylässä pahimmat miesmuistiin.

– Ne olivat pahimmat tuhot sen 30 vuoden aikana, jonka minä olen täällä ollut.

Myöskään Meri-Lapin alueella ei tuhoja ole tiedossa, kertoo Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Jukka Vähä.

Jääkuorma pahimmillaan yli 3000 kiloa

Lapissa tykyn kertymiseen vaikuttaa kasvupaikan korkeus ja etäisyys Perämereen, josta vapautuva kosteus noustessaan jäähtyy ja jäätyy puuhun kiinni. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen on selvittänyt kuusten kantamien tykkylumikuormien painoja kaatamalla puita ja punnitsemalla kaiken jään ja lumen.

– Yhdessä 300 metrin korkeudella kasvaneessa, 20 metrin korkuisessa puussa jään määrä oli 3200 kiloa. Todennäköisesti puu olisi kestänyt senkin, ellemme me olisi sahanneet sitä poikki.

Kuusi painaa oksansa runkoa vasten ja tykkylumi muodostaa kuusesta kartion, jossa lumi lepää osittain maan päällä. Kuusen latva voi tykkylumen sulaessa katketa, mutta kuusi kasvattaa uuden. Jalkasen mukaan vaaran laella kasvava kuusi voi toipua tuhoista kymmenenkin kertaa. Mänty sen sijaan napsahtaa poikki vihreän latvuksen alapuolelta, kasvu loppuu siihen ja tuholaiset hoitavat lopun.

Jalkasen tietoon on tullut vain yksittäisiä katkenneita puita, mitään viime talveen verrattavaa ei ole. Kiitos kuuluu muutamille leudoille talvipäiville, jotka ovat siivonneet puut pariin kertaan puhtaaksi talven aikana.

– Tykyn kertyminen vaatii aikaa ja joulukuussa oli yksi päivä, joka purki kaikki alueet puhtaaksi. Helmikuun alussa oli toinen viikko, jolloin oli niin lämmintä että lumi putosi puista pois.

Maaliskuun alussa auringon säteily sulattaa viimeisetkin tykkylumet. Tuhot olivat tässä, erikoistutkija Jalkanen vahvistaa.