Monissa toimistoissa työpöydän korkeutta voi jo säätää.

Seisominen työpaikoilla lisääntyi niin vähän, ettei sillä ollut merkitystä terveydelle.

Seisomapöytien ja muiden istumista työpaikalla vähentävien toimenpiteiden terveyshyödyistä on vain heikkoa näyttöä. Se selvisi tuoreessa Cochrane-katsauksessa, jossa tutkijat arvoivat asiasta tähän mennessä tehtyjä tutkimuksia ja niiden tulosten vakuuttavuutta.

Työterveyslaitoksen tutkija Jos Verbeek kumppaneineen tarkasteli 20 tutkimusta, joihin oli yhteensä osallistunut yli kaksi tuhatta ihmistä Euroopasta ja Yhdysvalloista. Kuusi tutkimuksista selvitti säädettävä työpöytien vaikutuksia terveyteen.

Selvisi, että seisomapöytä lisäsi seisomista työpäivän aikana keskimäärin puolesta tunnista kahteen tuntiin, mikä on vähän, jos halutaan parantaa terveyttä.

”Asiantuntijoiden mukaan pitäisi seistä ainakin neljä tuntia päivässä, jotta se vaikuttaisi terveyteen. Tätä ei ole tutkimusten mukaan saavutettu”, Verbeek sanoo.

Seisominen lisäsi vain vähän kalorinkulutusta. Työkykyyn sillä ei ollut mitään vaikutusta. Selkäkipujen ja muiden tuki- ja liikuntaelinten vaivojen kuten suonikohjujen osalta ei myöskään ollut merkitystä, istui tai seisoi.

Johtopäätösten tekoa vaikeuttaa se, että tutkimukset olivat heikkolaatuisia. Vain runsaat kaksisataa ihmistä oli osallistunut niihin, kun hyvä määrä olisi yli kaksituhatta. Seisomapöytää oli niin ikään käytetty keskimäärin vain kolme kuukautta, myös seuranta-ajat jäivät lyhyiksi.

”Terveysongelmat tai -hyödyt näkyvät vasta, kun pöytää on käytetty pari vuotta”, Verbeek kertoo.

Tutkija korostaa, että liika istuminen on iso kansaterveysongelma. Se voi johtaa ylipainoon ja lisätä sydän- ja verisuonitautiriskiä ja kuolleisuutta.

Puolessa vuosisadassa istuminen on lisääntynyt työpaikoilla 30 prosenttia. Se ei johdu vain siitä, että ruumiillinen työ olisi korvautunut toimistoyöllä. Myös toimistoissa asiat tehdään enemmän tietokoneiden välityksellä, mikä on sekin vähentänyt liikkumista.

Verbeek ei usko, että säädettävistä työpöydistä olisi työväen liikuttajiksi.

”Iso kansanterveysongelma on, että liikumme yhä vähemmän ja lihomme yhä enemmän. Firmat myyvät nostopöytiä kuin ne voisivat ratkaista mitä vain. Minä en usko, että se on iso ratkaisu ongelmiin. Seisominen ei lisää niin paljon kaloreiden kulutusta, että siitä laihtuisi.”

Liian istumisen vaarallisuus ei kuitenkaan ilmeisesti juonnu pelkästään liian vähäisestä kaloreiden kulutuksesta. Tutkimuksissa on näet huomattu, että paljon istuvien kuolleisuus on suurempaa kuin vähän istuvien, vaikka he olisivat vapaa-aikanaan ahkeria urheilijoita. Selitys voi olla, että istuminen sotkee kehon aineenvaihduntaa, mutta tarkkaa mekanismia ei Verbeekin mukaan vielä tiedetä.

”Johtopäätös on, että istumisen riskiä ei voi korvata sillä, että urheilee enemmän vapaa-aikana. On vielä epäselvää, onko se ihan näin vakavaa. Ainakin on hyvä urheilla ja liikkua vapaa-aikana. Sen lisäksi voi olla hyvä, että emme istu koko ajan töissä”, työterveystutkija neuvoo.

Seisomapöytien lisäksi Verbeek ja kumppanit perkasivat tutkimustuloksia myös muunlaisista keinoista vähentää istumista töissä. Ei niistäkään ollut paljon mihinkään. Esimerkiksi tietokonenäytölle tulevat seisomakehotukset eivät tepsineet. Neuvonta vähensi istumista puolella tunnilla.