Kemikaalien lisääntyminen ympäristössämme sairastuttaa ja herkistää ­meitä. Tuoksuyliherkkyydestä kärsii 10–40 prosenttia väestöstä.

Kemikaalien lisääntyminen ympäristössämme sairastuttaa ja herkistää ­meitä. Tuoksuyliherkkyydestä kärsii 10–40 prosenttia väestöstä.

”Aiemmin tuoksuyliherkkyyttä pidettiin keski-ikäisten naisten luulotautina”, luonnehtii viestintäpalvelujen johtaja Niki Alanko Allergia- ja astmaliitosta.

On totta, että valtaosa herkistyneistä on naisia. Syyksi arvellaan naisten jatkuvaa altistumista kauneudenhoitotuotteiden kemikaaleille. Iholla käväisee helposti toistakymmentä tuotetta ennen kuin normaalit aamutoimet ovat ohi.

Altistuminen jatkuu työmatkalla muiden parfyymeja haistellessa. Kaupoissa vastassa ovat tilatuoksut, joilla lisätään tuotteiden myyntiä.

Pulla tuoksuu lähikaupassa, jossa ei ole edes paistopistettä. Koruliikkeessä puolestaan voi tuoksua nahka, koska se mielletään arvokkaaksi materiaaliksi.

Hotelleilla on omat aulatuoksunsa, joilla ne erottuvat kilpailijoista. Printtimainoksiin kapseloidaan tuoksuja, jotka aktivoituvat, kun paperiin kosketaan.

Ties mitä kaikkea imemme sisuksiimme päivän mittaan. Kemikaalikuormaan voi onneksi itsekin vaikuttaa.

”Miettisin kahteen kertaan, kannattaako esimerkiksi vauvaperheissä käyttää hajustettuja lattianpesuaineita”, Alanko toteaa.

Pahimpia hengensalpaajia ovat juuri hajusteet, joita ympätään nykyään niin nenäliinoihin kuin kynttilöihinkin.

Alangon mukaan älyttömin esimerkki ovat tyynyt ja peitteet, jotka on hajustettu puhtaan pyykin tuoksuisiksi.