Hiiritutkimus valaisi sitä, miten Alzheimerin tauti hävittää muistia.

Tulos kielii, että varhaisessa Alzheimerissa takkuaa mieleenpalauttaminen, ei muistijälkien varastointi.

Muistin pätkiminen on Alzheimerin taudin ensioireita. Tämän on oletettu johtuvan siitä, että aivot eivät pysty enää tallettamaan asioita säilömuistiin. Nyt selvisi, että pulma onkin hakukoneessa: muistijälkiä kyllä syntyy, mutta aivot eivät löydä niitä enää.

Hermosoluja on kuitenkin mahdollista stimuloida niin, että hukatut muistot palautuvat mieleen, vihjaavat Riken-MIT-tutkimuskeskuksen tulokset.

Koska ihmispotilaiden muistia ei voi peukaloida, neurotieteilijä Susumu Tonegawa ryhmineen tutki asiaa Alzheimer-hiirimalleilla.

Hiiret ja verrokit oppivat pelkäämään tiettyä häkkiä, jossa ne saivat pienen sähköiskun käpäliinsä. Kaikki koehiiret jähmettyivät paikoilleen heti, kun ne laitettiin samaan häkkiin tunnin päästä uudestaan. Myöhemmin näin tekivät vain verrokit – Alzheimer-hiiriltä sähköisku oli unohtunut.

Tutkijat pystyivät kuitenkin aktivoimaan pelkomuiston hiiren aivoissa valon avulla. He olivat nimittäin seuranneet, mitkä hermosolut muistikeskus hippokampuksessa kytkeytyivät annettuun sähköiskuun. He merkitsivät nämä solut proteiineilla, jotka reagoivat valoon. Näin ne toimivat valokatkaisimena, joka herätti solut käskystä.

Valo palautti muiston hiiren mieleen, mutta vain tilapäisesti. Seuraavana päivänä se oli taas unohtunut.

Tutkijat eivät lannistuneet, vaan vahvistivat hermosoluja ja niiden yhteyksiä sykkivällä valoärsytyksellä. Käsittelyn jälkeen Alzheimer-hiiret muistivat pelätä sähköiskua jopa silloin, kun soluja ei herätelty valolla.

Tutkijat kuitenkin otaksuvat, että menetelmä toimii Alzheimer-hiirissä vain muutamia kuukausia, ennen kuin taudin eteneminen estää muistojen palautuksen. Ihmispotilailla tämä tarkoittaisi kahta–kolmea vuotta, laskeskelee Nature-lehden uutisartikkeli.