Vastahyökkäyksen pääkohde olisi keltakuumehyttynen. Se levittää monia vakavia virustauteja.

Maailman terveysjärjestö julisti hätätilan zikaviruksen vuoksi. Kannattaisiko rokotteen puuttuessa iskeä virusta levittäviin hyttysiin?

Mikä on maailman vaarallisin eläin? Kysymyksen esitti hiljan blogissaan Bill Gates. Ohjelmistoyhtiö Microsoftin perustaja on rahoittanut miljardeilla euroilla trooppisten tautien vastaista taistelua ja kehitysmaiden terveydenhuoltoa.

Vastaus ei ole hai, käärme eikä ihminen, vaan hyttynen – ja jos aivan tarkkoja ollaan, naarashyttynen. Vain naaraat tarvitsevat verta lisääntyäkseen.

Hyttysten kansainvälinen rikosrekisteri on pelottava: 1,5 miljoonaa kuolemaa joka vuosi. Lisäksi sadat miljoonat sairastuvat vakavasti. Malaria on hyttystaudeista tuhoisin, mutta pistokset levittävät myös muita viruksia, bakteereita, sieniä, alkueläimiä ja sukkulamatoja.

Zikavirus on tuorein lisä hyttysten rikosrekisteriin. Se ei aiheuta tartunnan saaneelle vakavia oireita, mutta jälkikasvulle se on vaaraksi. Lapset syntyvät pienipäisinä.

Maailman terveysjärjestön mukaan zika on levinnyt räjähdysmäisesti vähintään 25:een maahan. WHO laskee, että yksin tänä vuonna 3–4 miljoonaa ihmistä saa tartunnan Etelä- ja Väli-Amerikassa. Vie ehkä vuosia, ennen kuin rokote valmistuu.

Tähdätään keltakuumesukuun

Rokotetta odotellessa zikaa täytyy torjua nykykeinoin. Niitä ei ole monta.

Tärkeintä olisi saada viruksen levittäjät aisoihin. Hyttyslajeja tunnetaan noin 3 500, mutta niistä vain Aedes-suvun naaraat pystyvät tartuttamaan zikavirusta. Päälevittäjä on suomalaisten kesähyttysten sukulainen, keltakuumehyttynen Aedes aegypti. Samaan pystyy Etelä-Eurooppaan rantautunut tiikerihyttynen Aedes albopictus.

Keltakuumehyttynen lisääntyy tehokkaasti siellä, minne kertyy vähänkin vettä. Tarkoitukseen kelpaa romutynnyri, autonrengas, ämpäri, pois heitetty muovipakkaus tai kookospähkinän kuori. Laji on sopeutunut elämään kaupunkiympäristöissä, mutta viihtyy kaikkialla tropiikissa. Se liikkuu päivällä ja vie helposti tappavia vitsauksia ihmisestä toiseen.

Jos keltakuumehyttysten määrä ja levinneisyys saataisiin laskuun, myös dengue, chikungunya ja Länsi-Niilin kuume harvinaistuisivat.

Levitetään kantajiin tauti

Hyttyssodan alkeet ovat yksinkertaisia. Tartuntariskiä voi vähentää suojautumalla pistoilta vaatetuksella, hyönteiskarkotteilla ja -verkoilla. Seisovan veden säiliöt täytyy tyhjentää.

”Niillä yksin ei kuitenkaan saada hyttysten määrää laskuun eikä zikavirusepidemiaa pysäytetyksi, tarvitaan järeämpiä keinoja”, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Yksi on kiikarissa. Hyttysiin voi tartuttaa bakteerin, joka tuhoaa zikan.

Melbournen yliopistossa kehitetty menetelmä nitistää denguen, todennäköisesti siis myös zikan, joka on sen sisarvirus.

Wolbachia pipientis -bakteeri on luonnossa yleinen, mutta keltakuumehyttysissä harvinainen. Yhteen yksilöön tarttunut bakteeri leviää nopeasti muihin ja yleistyy populaatiossa räjähdysmäisesti.

Wolbachia estää koiraita lisääntymästä naaraiden kanssa, joilta puuttuu bakteeri. Naaraissa bakteeri estää virusten lisääntymistä, ja ominaisuus siirtyy jälkeläisille.

”Bakteeriase on helppo käyttää” Olli Vapalahti sanoo. Hyttysiä tai niiden toukkia voi levittää pöniköistä suoraan luontoon.

Kenttäkokeet denguen suitsimiseksi ovat rohkaisevia. Tautihyttyset taantuvat paikallisesti.

Istutetaan niihin tappajageeni

Hyttyssodassa tarvitaan yhä enemmän geneetikkojen apua. Marraskuussa 2015 Kalifornian yliopiston tutkijat raportoivat Yhdysvaltain tiedeakatemian Pnas-lehdessä kehittäneensä ”kiltin” malariahyttysen. Se ei saa eikä levitä loistartuntaa, ja vastustuskyky siirtyy hyttyspolvelta toiselle.

Kuukautta myöhemmin brittitutkijat esittelivät Nature Biotechnology -lehdessä muuntogeenisen malariahyttysen, joka on maho eikä kykene lainkaan lisääntymään.

Kummassakin tutkimuksessa käytettiin uutta crispr-menetelmää, geenien muokkausta. Sillä tehtiin periytyviä muutoksia sukusoluihin.

”Samaa tekniikkaa voisi hyödyntää zikaepidemian taltuttamisessa”, arvioi professori Anthony James Kalifornian yliopiston verkkotiedotteessa.

Britanniassa biotekniikkayritys Oxitec on jo ujuttanut Aedes aegypti -koiraiden perimään jälkikasvulle kohtalokkaan geenin pätkän. Kun villit naaraat parittelevat näiden gm-koiraiden kanssa, toukat kuolevat alkuunsa.

Parhaillaan Oxitecin gm-hyttysiä liihottelee Kaakkois-Brasiliassa koealueella, jolla asuu noin 60 000 ihmistä. Kenttäkokeiden perusteella ne syrjäyttävät nopeasti villit keltakuumehyttyset: määrä romahtaa jopa kymmenekseen. Sen luulisi jo vaikuttavan zikaviruksen leviämiseen.

Oxitec hakee viranomaislupaa kenttäkokeisiin Floridassa. Vie silti aikaa, ennen kuin geenihyttyset pääsevät tositoimiin.

Turvaudutaan myrkkyyn

Yksi tehokas keino olisi otettavissa käyttöön vaikka heti, jos tahtoa löytyy. Saattaa olla, ettei löydy.

1960-luvulla keltakuumehyttynen oli helisemässä. Lajia esiintyi vain muutamassa Väli-Amerikan maassa. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä tilanne oli kääntynyt päälaelleen. Aedes aegypti oli valloittanut lähes koko Etelä-Amerikan. Mitä tapahtui?

”DDT:stä luovuttiin”, sanoo ympäristöterveyden emeritusprofessori Jouko Tuomisto.

Hyönteismyrkky oli tärkeä apu, kun Euroopasta, Yhdysvalloista ja osin myös Etelä-Amerikasta häädettiin malaria ja moni muu hyttysten levittämä tartuntatauti. Brasilia, jossa zikaviruspaniikki on nyt pahin, hävitti keltakuumehyttyset lähes kokonaan.

Ruiskutuksilla oli hintansa. Ravintoketjuun kertyvää ainetta levitettiin pelloille ja metsiin valtavia määriä.

Holtiton käyttö oli mahdollista, koska DDT ei sellaisenaan ole kovin myrkyllinen. Lopulta ympäristötietoisuuden nousu johti kansainväliseen käyttö- ja valmistuskieltoon 1970-luvulla.

”DDT toimi viime kerralla, ja toimisi todennäköisesti nytkin”, Jouko Tuomisto arvioi.

Hänen mukaansa harkittu käyttö, kuten seinien ruiskutus, ei kerrytä DDT:tä ravintoketjuun. Haitat ihmisille ovat hallittavissa. Tutkimuksista päätellen on epävarmaa, aiheuttaako aine syöpävaaraa.

”Puntarissa ovat zikaviruksen aiheuttama terveysuhka ja massaruiskutusten mahdolliset riskit”, sanoo Olli Vapalahti.

Muutama valtio on käyttökiellosta huolimatta jatkanut malariaruiskutuksia näihin päiviin. Nyt paine käyttöönottoon voi olla kova varsinkin Brasiliassa.

Zika on romahduttanut olympialaisiin valmistautuvan maan tärkeimmän elinkeinon, turismin. Tautipelossa moni nainen lykkää lastenhankintaa. Kokonaisia ikäluokkia saattaa jäädä syntymättä.