matkustajalentokoneen ohjaamo
 
Satoja tonneja painava lentokone voi kadota lähes jäljettömiin.

Vaikka nykyään lähes jokainen älypuhelin voidaan paikantaa liki metrien tarkkuudella, voi satoja tonneja painava lentokone silti kadota lähes jäljettömiin. Näin kävi kaksi vuotta sitten, kun Malaysia Airlinesin lento 370 katosi Intian valtamereen kuin tuhka tuuleen. Tapaus sai ilmailualan kääntämään katseensa kohti avaruutta.

Monet lentoreitit kulkevat alueilla, joissa ei ole maanpäällistä tutkapeittoa, kuten valtamerten yllä. Nykyajan lentokoneet hyödyntävätkin jo paljon maata kiertäviä satelliitteja erilaisten tietojen välittämisessä.

Malesialaiskoneen mysteeriksi jäänyt onnettomuus kuitenkin osoitti, että lentoala tarvitsee kipeästi tarkempaa ja luotettavampaa seurantaa ilmassa olevista koneista. Tapauksen jälkeen luotiin nopeasti tavoite siitä, ettei yksikään ilmassa olevan lentokone enää katoa.

- Tämä kyseinen kone on edelleen kateissa jossain Australian länsipuolella ja se on koko ilmailuteollisuudelle haaste. Se on selvittämätön tapaus, jollaiseen ei nykypäivänä ole varaa. Se on myös epätoivoinen tilanne omaisille, sanoo johtava tutkija Ismo Aaltonen Onnettomuustutkintakeskuksesta.

Tärkein johtolanka hautautui merenpohjaan

Avaimet tähän koko maailmaa kohauttaneeseen mysteeriin piilevät niin kutsutuissa mustissa laatikossa. Nämä todellisuudessa oranssit tallentimet ovat edelleen onnettomuustutkijoiden tärkein johtolanka.

- Mustia laatikoita on lentokoneissa yleensä kaksi. Toinen tallentaa lennon lukuisat parametrit kuten nopeuden, korkeuden ja koneen asennon. Toinen on puolestaan ohjaamon äänitallennin, joka äänittää kaiken puheen ja radioliikenteen lentokoneen ohjaamosta, sanoo Aaltonen.

 

lentokoneen musta laatikko
 
Mustat laatikot eivät ole mustia eivätkä laatikoita.

Malesialaiskoneen kohdalla laatikot kuitenkin painuivat pohjaan koneen hylyn mukana, eikä niitä mittavista etsinnöistä huolimatta koskaan paikannettu. Olisiko tarina toisenlainen, mikäli tiedot olisivatkin olleet tutkijoiden käsillä ilman hylkyä?

Lentotiedot siirtyvät boksista pilveen

Ilmailualalla on jo pitkään muhinut ajatus siitä, että mustien laatikoiden sisältämä data siirrettäisiin lennon aikana turvaan ulkoiselle serverille. Tämän mahdollistava tekniikkakin on ollut periaatteessa olemassa jo tovin. Maailmanlaajuista käyttöönottoa on kuitenkin hidastanut se, että huikaisevan suurella datamäärän siirrolla on myös huikaisevan suuri hintalappu.

Ratkaisut vaativat usein teknisiä muutostöitä sekä kaupallisia sopimuksia satelliittiyhteyden osalta. Tiukassa markkinatilanteessa uuden tekniikan käyttöönottoa on pidetty liian kalliina. Myöskään globaalien standardien luominen ei tapahdu hetkessä.

- Tällaista linjaa on kyllä nyt kehitelty, mutta en usko, että se voisi koskaan kokonaan korvata perinteisiä mustia laatikoita. Kun taivaalla lentää koko ajan toistakymmentätuhatta konetta, ei ole kysymys mistään yksinkertaisesta tiedonsiirrosta. Lisäksi äänitallenteiden reaaliaikainen siirtäminen tuntuu kaukaa haetulta ajatukselta, sanoo Aaltonen.

Malesialaiskoneen kohdalla serverillä olevat lentotiedot olisivat voineet ratkaista mysteerin, vaikka itse konetta ei koskaan löydettäisi. MH370 koneen etsintöjä vaikeutti erityisesti se tosiasia, että kone lensi useita tunteja sen jälkeen, kun sen toisiotutka pimeni.

Satelliitin silmät eivät sulkeudu

Katseet käännettiin lennonjohdon tutkajärjestelmistä avaruuteen. Eri ilmailuviranomaiset perustivat tapauksen jälkeen useita työryhmiä selvittämään, millaisia seurantakeinoja satelliitit mahdollistavat.

- Ensimmäinen askel on se, että otetaan käyttöön järjestelmä, jossa kone automaattisesti lähettää paikkatietoa. Alkuun tosin melko harvakseltaan, mutta sillä jo parannetaan koneen löytymisen todennäköisyyttä melkoisesti nykytilanteeseen nähden, sanoo ilmailujohtaja Pekka Henttu Trafilta.

Markkinoille on viime vuosina ilmestynyt erilaisia järjestelmiä, joista monet pohjautuvat jo olemassa olevaan tekniikkaan. Yksi tällainen on Iridium-satelliitteihin perustuva FLYHT Stream järjestelmä. Sen avulla tietyissä epänormaaleissa tilanteissa lentokoneesta välitetään tietoja maahan sitä tarvitseville tahoille.

- Jos esimerkiksi koneen nopeus , suunta tai korkeus muuttuvat äkillisesti tai koneeseen tulee esimerkiksi moottori- tai paineistusvika, se alkaa lähettää lento- ja paikkatietoja lähes jatkuvana virtana. Tällainen järjestelmä tulisi löytyä uusista koneista vuonna 2021, sanoo Henttu.

 

käsi matkustajalentokoneen nousu/kaasukahvalla
 
 

Automaattisesti aktivoituva hätätietoja lähettävä järjestelmä voidaan tarpeen vaatiessa käynnistää myös ohjaamosta tai maasta käsin. Uudenlaista järjestelmää ei kuitenkaan voi sulkea koneen ohjaamosta, joten koneen tarkoituksellisesta kadottamisesta tulee entistä vaikeampaa.

- Lentokoneen sattumanvarainen katoaminen on jo nykyäänkin hyvin epätodennäköistä. Jos se taas halutaan tarkoituksella kadottaa, niin mahdollisuuksia siihen on ollut, kuten ollaan nähty, sanoo Henttu.

Uudet säännökset määräävät myös, että ohjaamon ääntä nauhoitetaan nykyään entisen kahden tunnin sijasta päälle parikymmentä tuntia. Myös veteen joutuneiden mustien laatikoiden paikannussignaalin kesto tulee pitenemään yhdestä kuukaudesta kolmeen kuukauteen ja signaalin kantama tulee kasvamaan.