Leppäkerttu on loispistiäisen uhri, josta tulee zombimainen lapsenvahti. Lamautunut leppäkerttu suojelee pistiäisen toukkia, jotka kehittyvät leppäkertun jalkojen välissä.

 

 
 
Leppäkertusta tulee loispistiäisen kotelolle tahdoton suojakilpi, jonka alla pistiäisen toukka on turvassa saalistajilta.

Virus tekee leppäkertusta zombin

Loispistiäinen Dinocampus coccinellae elää epätasa-arvoisessa liitossa leppäkertun kanssa.

Pistiäinen munii leppäkertun mahaan, ja leppäkerttu muuttuu tahdottomaksi lapsenvahdiksi.

Ranskalais-kanadalainen tutkijaryhmä on selvittänyt, mikä pitää leppäkertun liitossa, josta ei ole sille iloa. Samalla kun pistiäinen munii leppäkertun mahaan, se tartuttaa pistimellään tähän viruksen, joka osittain lamauttaa leppäkertun.

Munasta kasvava toukka kutoo kotelon kiinni isäntänsä vatsaan ja imee ravintoa sen elimistöstä.

Leppäkerttu suojelee toisen lajin jälkeläisiä

Leppäkerttu käyttää kaiken aikansa kotelon suojelemiseen, eikä se edes syö, ennen kuin pistiäinen on kuoriutunut. Ranskalaisen Montpellier'n ja kanadalaisen Montrealin yliopiston tutkimuksen mukaan noin neljäsosa leppäkertuista toipui, kun loinen oli lähtenyt omille teilleen.

 

marihoene-og-snyltehveps.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1: Loispistiäinen munii leppäkertun mahaan. Samalla leppäkerttu saa virustartunnan.

2: Munasta kuoriutuu noin 20 päivässä toukka, joka tunkeutuu ulos leppäkertun mahan läpi. Samalla virus, jolle tutkijat ovat antaneet nimen DcPV (Dinocampus coccinellae paralysis virus), leviää leppäkertun aivoihin ja muualle keskushermostoon ja aiheuttaa osittaisen halvauksen.

3: Toukka kehrää leppäkertun jalkojen väliin kotelon, johon se asettuu kypsymään. Leppäkerttu jää makaamaan kotelon päälle suojelemaan sitä petoeläimiltä.

4: Täysikasvuinen pistiäinen kuoriutuu kotelosta.