Professori Taina Rantanen on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta yli kahden miljoonan euron ERC Advanced Grant -rahoituksen. Sen saajat ovat erityisen ansioituneita eurooppalaisia tutkijoita.

Taina Rantanen.

 

Taina Rantanen.

 

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen professori Taina Rantanen tutkii aktiivista vanhenemista.

– Se tarkoittaa, että henkilö tekee ja toteuttaa itse päätökset omissa asioissaan, hän tiivistää.

Keskustelu ikäihmisten toimintakyvystä on kiertynyt pitkälti terveyden ympärille. Rantasen mukaan keskusteluun pitäisi nostaa myös osallistuminen yhteiskunnan toimintaan.

– Vanhuksilla on siihen oikeus, osallistua omien tavoitteidensa ja kykyjensä mukaisesti. Jos tutkijat puhuvat vain toimintakyvyn ongelmista ja palvelutarpeista, kuva on liian suppea, sanoo Rantanen.

ERC-projektin tarkoituksena on kehittää uusi mittari vanhenemisen arviointiin. Tutkijat haluavat toimintakyvyn lisäksi selvittää vanhusten tavoitteita, toimintaa ja tyytyväisyyttä.

Mitä vanhus kykenee tekemään

Keskeisiä kysymyksiä mittarissa ovat mitä vanhus pystyy tekemään, mitä hän tekee, mitä hän haluaisi tehdä ja kuinka tyytyväinen hän on mahdollisuuksiinsa tehdä.

Rantasen mielestä vanhusten pitäisi muiden tavoin päästä mukaan monenlaisiin elämäntilanteisiin, käymään torilla ja kyläilemään. Kenenkään ei pitäisi joutua vangiksi omaan asuntoonsa.

– Nyt on menossa sellainen hype, että vanhusten pitäisi asua mahdollisimman pitkään kotona, vaikka kotipalvelut ovat riittämättömät. Tilanne on hankala. Rajoittunut elinpiiri ja hyvä elämänlaatu eivät esiinny koskaan yhdessä, Rantanen luonnehtii.

Tavoitteena tuhat tutkittavaa

Rantasen ryhmä kutsuu ERC-projektissa tutkimuksiin 75-, 80- ja 85-vuotiaita jyväskyläläisiä. Tavoitteena on 1 000 osallistujaa. Tutkijat kartoittavat heidän toimintakykyään sekä kyselevät heidän omia tavoitteitaan ja tyytyväisyyttään toimintamahdollisuuksiinsa.

Vastaavan tyyppinen tutkimus on tehty Jyväskylässä vuosina 1989–1990.

– On mielenkiintoista vertailla, ovatko esimerkiksi nykyiset tutkittavat kuntonsa perusteella nuorempia kuin samanikäiset tutkittavat tuohon aikaan. Näin voisi ajatella, sillä elinikä on noussut ja nykyiset 75-vuotiaat ovat kolmisen vuotta kauempana kuolemastaan, Rantanen arvioi.