Floresinihminen ei välttämättä kohdannutkaan nykyihmistä.

Floresinihmistä eli tuttavallisemmin ”hobittia” ympäröivä tiedekiista sai uuden käänteen Nature-lehden vasta julkaisemasta tutkimuksesta. Sen mukaan tämä pienikokoinen, ainoastaan Indonesian Floresinsaarella havaittu ihmislaji ei mahdollisesti elänytkään saarellaan yhtä aikaa nykyihmisen kanssa, vaikka näin on aiemmin päätelty.

Uusi ajoitus perustuu tutkimuksiin, joita tehtiin vuosina 2007–2014 luolassa, josta kaikki tunnetut florensinihmisen luut on löydetty.

Luiden dna on hajonnut, joten niiden ikä on pitänyt päätellä muista lähteistä. Tärkeitä vihjeitä ovat olleet samasta maakerrostumasta löytyneet työkalut ja eläinten jäänteet. Niiden perusteella luut on aiemmin julistettu vain 12000–95000 vuotta vanhoiksi.

Uuden tutkimuksen mukaan aiemmin tehdyt päätelmät eivät ole luotettavia, sillä maa-aines ei ole kerrostunut luolassa tasaisesti. Floresinihmisen luita sisältänyt maakerrostuma on tuoreen tiedon valossa huomattavasti vanhempi, 60000–100000 vuotta vanha. Löydetyt kivityökalut uusi tutkimus arvioi 50000–190000 vuoden ikäisiksi.

Floresinihmistä on tähän asti pidetty viimeisenä sukupuuttoon kuolleena ihmislajina, mutta uuden ajoituksen perusteella näin ei voida enää väittää. Titteli kuuluukin neandertalinihmiselle, jonka tuoreimmat jäänteet ovat 28000 vuoden takaa.

Uusi ajoitus ei edeltäjiensä tapaan kerro, milloin floresinihmiset saarelle varmuudella saapuivat ja milloin viimeiset heistä kuolivat.

Läheiseltä Jaavan saarelta on löydetty pystyihmisen luita 1,5 miljoonaan vuoden takaa, kun Jaava vielä kuului Manner-Aasiaan. Floresinsaaren vanhimmat löydetyt työkalut ovat miljoonan vuoden takaa, jolloin saari oli jo nykyiseen tapaan veden ympäröimä.

Sitäkään ajoitus ei kerro, ehtikö floresinihminen elää saarella yhtä aikaa nykyihmisen kanssa. Nykyihminen saapui Australiaan noin 50000 vuotta sitten. Aiemmissa arvioissa ihmislajit ehtivät elää Floresinsaarella rinta rinnan peräti 20000 vuoden ajan.