Pohjanmaan museo on hankkinut kokoelmiinsa varmuudella vain kerran Suomessa tavatun pyyteeren. Lintu löytyi puoli vuosisataa sitten Pohjanmaan rannikolta ja se on ollut tähän saakka yksityisomistuksessa.

 

Henrik Stén ja pyyteeri Henrik Stén ja pyyteeri.

Mistä on kyse?

  • Lintumaailmassa risteymät ovat epätavallisia. Niitä on todettu noin 10 prosentissa kaikista lintulajeista.
  • Kana- ja sorsalinnuissa risteymiä on jonkin verran enemmän. Kanalinnuissa tavallisin on metsokanan ja ukkoteeren risteymä eli korpimetso tai korpikoppelo.

Pohjanmaan museon kokoelmiin Vaasaan on hankittu erittäin harvinainen pyyteeri. Suomessa pyyn ja teeren risteymää (Tetrastes bonasia × Lyrurus tetrix) on tavattu varmuudella ainoastaan yksi kappale.

Nyt museoon päätynyt lintu on tähän saakka ollut yksityisessä omistuksessa Henrik Sténin luona Mustasaaressa.

Lintu löytyi vuonna 1967 Pohjanmaan rannikolta, silloisesta Koivulahden kunnasta.

– Paikka oli Köklot ja Norrskatin kylä. Teereksi luultu lintu istui Sigfrid Padan aidalla ja siihen aikaan oli itsestään selvää, että se joutuu pataan ja syötäväksi, kertoo Henrik Stén.

Pataan lintu ei kuitenkaan päätynyt, koska pian huomattiin, että se ei ollutkaan teeri eikä itse asiassa mikään muukaan tunnettu lintu.

 

Pyyn ja teeren risteytys

 

Pyyn ja teeren risteymä, pyyteeri. 

– Sillä oli musta pyrstö, harmaa selkä ja se muistutti koiraspyytä. Se painoi 870 grammaa ja oli koiras, kertoo Henrik Stén, jonka isä Gunnar Stén vei linnun täytettäväksi Esko Luoman luo Laihialle. Linnun todettiin olevan harvinainen pyyteeri.

Yleisön nähtäväksi

Henrik Stén päätti luopua aarteestaan ja otti yhteyttä Pohjanmaan museoon.

–  Halusin, että lintu saa ansaitsemansa huomion ja että yleisöllä on mahdollisuus nähdä tämä Pohjanmaalta kotoisin oleva harvinainen lintu.

Pohjanmaan museon intendentti Sonja Österholm-Granqvist on innoissaan siitä, että pyyteeri päätyi Pohjanmaan museon kokoelmiin.

– Suomessa pyyteeriä on tavattu ainoastaan yksi, kuten myös Ruotsissa. Norjassa pyyteeriä on ollut neljä, joista kolme löytyy Oslon luonnonhistoriallisesta museosta. Ne on kaikki ammuttu vuosina 1903-1907 ja tulevat Norjan pohjoisosista. Tukholman luonnonhistoriallisen kansallismuseon kokoelmista pyyteertä ei löydy, kertoo Österholm-Granqvist.