epa04591498 An unidentified scientist explains the differences between a modern human skull (L) and a Neanderthal skull (R) as he speaks outside the Manot stalactite cave in northern Israel, 28 January 2015 about the 55,000-year-old skull's discovery mark
 
Ihmisen ja neandertalilaisen kohdatessa ihmisen vastustuskyky vei voiton. Vasemmalla Manot-luolasta Israelissa löydetty ihmisen kallo ja oikealla neandertalilaisen kallo.
 

Vatsahaava, herpes, tuberkuloosi ja lapamato. Siinä Afrikasta tulleen ihmisen huomenlahjat neandertalilaisille.

Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että ihminen (Homo sapiens) ei olisikaan tuhonnut neandertalilaisia yksin väkivallalla. Ihmisen voittokulkua edesauttoivat monet sairaudet.

Cambridgen ja Oxford Brookesin yliopistojen tutkijat ovat keränneet muinaisista luista geeniaineistoa, jonka perusteella on voitu tutkia myös patogeenien evoluutiota. Sairaudet ovat kehittyneet ihmisen kanssa aina historian alkuhämärästä alkaen.

Tutkimuksissa tarvittava tekniikka on tullut tutkijoiden käyttöön vasta viime vuosien aikana.

Tuskin joukkotuhoa

Neandertalilaisten ja ihmisten pariutumisesta on vakuuttavaa näyttöä. Tutkijat päättelevät, että myös taudinaiheuttajat olisivat voineet siirtyä helposti, koska homo sapiens ja neandertalilainen pystyivät lisääntymään keskenään.

Ihminen saapui nykyisen Euroopan alueelle 52 000 vuotta sitten. Neandertalinihmiset elivät 15-30 hengen ryhmissä. Yleistyvät ja krooniset sairaudet vaikuttivat pienten ryhmien selviytymismahdollisuuksiin oleellisesti.

Neandertalilaiset katosivat 40 000 vuotta sitten. Amerikan alkuperäiskansojen tapaista massatuhoa tuskin esiintyi, koska neandertalilaiset elivät hajallaan.

Ei yksin sairaudet

Neandertalinihminen on geenisiirrossa antanut nykyihmiselle (Homo sapiens sapiens) saakka vastustuskykyä esimerkiksi verenmyrkytystä ja punkkien levittämää aivokalvontulehdusta vastaan. Evoluutio siis suosi ihmistä, joka oli Afrikan juurilla karaistunut kroonisia ja tappavia tauteja vastaan.

Tutkijat painottavat, että vaikka taudit todennäköisesti näyttelivät tähän asti tiedettyä suurempaa roolia, eivät ne yksin tuhonneet neandertalilaisia. Enemmän kyse on usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta: ilmaston muuttuminen ja sairaudet yhdessä ajoivat lajin sukupuuttoon.

1,6 miljoonaa vuotta herpestä

Geeniaineistosta on selvinnyt, että monet sairaudet ovat tuhansia ja jopa kymmeniä tuhansia vuosia vanhempia kuin on uskottu.

Esimerkiksi genitaaliherpes on voitu jäljittää aina 1,6 miljoonan vuoden taakse. Sairaus siirtyi simpanssista tuntemattomaksi jääneeseen ihmisen sukuiseen lajiin, jolta se siirtyi esi-isiimme.

Ihminen tartutti kotieläimet?

Tutkijoiden mukaan ihminen ei tartuttanut pelkästään neandertalilaisia vaan myöhemmin myös paimentamansa kotieläimet. Tähän asti ihmisillä ja eläimillä esiintyviä sairauksia, kuten tuberkuloosia, on pidetty eläimiltä saatuina. Asia saattaa olla kuitenkin toisin päin.

8000 vuotta sitten ihmiset elivät kirjaimellisesti eläinten kanssa, populaatiot kasvoivat ja asuinpaikat vakiintuivat. Olosuhteet olivat patogeeneille ihanteelliset, ja sairaudet lisääntyivät yhtä jalkaa maanviljelyksen yleistymisen kanssa.