Tutkimusagrologi Mikko Sakala mittasi roudan paksuutta Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä torstaina. Pinnassa oli 10 senttiä sulaa ja sen alla 25–30 senttiä routaa. 

Tutkimusagrologi Mikko Sakala mittasi roudan paksuutta Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä torstaina. Pinnassa oli 10 senttiä sulaa ja sen alla 25–30 senttiä routaa.

Etelärannikon 
pelloilta routa 
hävisi pääsiäisenä, kun ennen elettiin näihin aikoihin talven routahuippua.

Ilmastonmuutos näkyy harvinaisen selvästi kuluvan talven routamittauksissa. Pellot routaantuivat myöhään ja toisaalta sulavat aikaisin, toteaa geohydrologi Risto Mäkinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Mäkisen mukaan etelärannikko on jo roudaton ja koko Etelä-Suomesta roudat häviävät pelloilta parissa viikossa.

Myös pohjoisessa on menty ilmastonmuutosoppien mukaan. Sateisuuden ennustetaan lisääntyvän pohjoisessa ja niin on myös käynyt. Lapissa ja Kainuussa on runsaasti lunta ja routaa vain puolet tavanomaisesta.

Ilmaston lämpeneminen on Mäkisen mukaan lyhentänyt routakautta huomattavasti. Aiemmin talven maksimiroudat mitattiin usein maalis-huhtikuun taitteessa, nyt kuukautta aiemmin.

Mäkinen arvelee, että roudan sulaminen etenee rannikolla, vaikka sää viilenisi, sillä meri on auki, mutta Itä-Suomessa voi tapahtua mitä tahansa. Huhtikuussa on ollut usein kylmää.

Suomi on jakautunut roudan suhteen kolmeen osaan. Salpausselän eteläpuolella routaa on enää hyvin vähän ja aivan rannikolta roudat ovat jo sulaneet.

Länsirannikolla ja maan keskiosissa oli talvella tavallista enemmän routaa, kun tammikuun kovien pakkasten aikaan lunta ei juuri ollut.

Sulaminen on jo alkanut pinnasta ja myös pohjalta, mutta tämän viikon mittauksissa routaa oli kynnöksellä edelleen 20–40 senttiä, nurmilla hieman vähemmän.

Lapissa ja Kainuussa routaa on 40–80 senttiä, mikä on vain puolet tavanomaisesta.