Sydän kurkussa, vatsanpohjassa perhosia, päässä humisee. Eri tunteet – kuten vaikkapa pelko ja viha – aiheuttavat keskenään erilaisia kehon toiminnan muutoksia, minkä vuoksi eri tunteet tuntuvat kirjaimellisesti erilaisilta.

leppäkerttusaappaat

 

 

Vastikään julkaistussa tutkimuksessa havaittiin jo 6-vuotiaiden kykenevän erottelemaan perustunteisiin liittyviä kehontiloja toisistaan. Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että aikuisten tavoin myös lapset kokevat eri tunteet eri tavoin kehossaan.

Tutkimuksessa eri-ikäisiä lapsia pyydettiin kynällä värittämään ihmiskehon kuviin alueita, joissa he kokivat tunteisiin liittyviä muutoksia.

Tutkijoiden mukaan tämä erottelukyky paranee iän myötä aina myöhäiseen teini-ikään saakka. Tunteisiin liittyvien kehontilojen erottelu kehittyy samassa tahdissa lasten tunnesanojen käytön kanssa.

Jo nuorimmilla lapsilla alkoi tulla alustavaa erottelua eri tunteisiin liittyvistä kehon tiloista.

– Jari Hietanen

Tutkimusryhmään kuuluvan psykologian professori Jari Hietanen arvioi, että ryhmän kehittämällä menetelmällä voidaan helposti tutkia pientenkin lasten tunteisiin liittyviä kehon tuntemuksia.

– Menetelmän avulla on mahdollista tukea lasten kykyä omien tunteidensa tunnistamisessa. Omien tunteiden tunnistaminen ja niiden säätely on keskeinen lapsuusajan kehitystehtävä. Tunteiden säätelyssä olevat ongelmat voivat heijastua monenlaisina ongelmina myöhemmin elämässä.

Miksi tunteet tuntuvat erilaisilta?

Kehon toiminnan muutokset ovat tärkeä osa tunnekokemuksiamme. Tutkimuksen mukaan tunteiden aikana esimerkiksi lihasjänteydessä, hengityksessä ja autonomisen hermoston toiminnassa tapahtuu muutoksia. Eri tunteet – kuten vaikkapa pelko ja viha – aiheuttavat keskenään erilaisia kehon toiminnan muutoksia, minkä vuoksi eri tunteet tuntuvat kirjaimellisesti erilaisilta.

Aikuisilla kuhunkin tunteeseen liittyykin tarkkaan määräytynyt kehollisten kokemusten "tunnekartta" eli eri kehon alueilla on tunteisiin liittyen tuntemuksia kehossa tapahtuvista muutoksista, kertoo Hietanen.

 

Jari Hietanen

 

Professori Jari Hietanen

Minkä takia tunteet sitten tuntuvat erilaisilta? Professori Jari Hietasen mukaan on teorioita siitä, että subjektiivinen tunne – erilainen joka tunteessa – liittyisi jollain lailla kehon reaktioihin. Kehon vasteita on sitten mitattu ja yritetty yhdistää eri tunnetiloihin.

– Tätä on yritetty rajallisella määrällä mittareita. On mitattu koehenkilöiltä yhtä aikaa sydämen sykettä, hengitystä ja ihon sähkönjohtavuutta, ja sitten yritetty löytää, että liittyykö eri emootioihin erilainen fysiologisten vasteiden muodostama kuvio.  Mutta tämä ei ole tuottanut hyviä tuloksia.

Uusi menetelmä: ihmiset kuvailevat itse

Näkökulman muutos on tuonut tuloksia. Tutkimusryhmä lähti selvittämään asiaa toisella tavalla, sanoo professori Hietanen.

– On pyydetty ihmisiä kuvailemaan eräänlaisen piirtämistehtävän avulla sitä, missä päin kehossa tuntuu, että toiminta voimistuisi ja kiihtyisi tai toisaalta hidastuisi ja vaimentuisi erilaisiin emootioihin liittyen.

Tuossa 2-3 vuoden iässä lapset alkavat vasta käyttää tunnesanoja ja erotella tunteitaan.

– Jari Hietanen

Ryhmä on tehnyt tutkimusta aikuisilla ihmisillä ja vertaillut myös eri kulttuurien välisiä eroja.

– Vaikka esimerkiksi taiwanilainen ja suomalainen kulttuuri ja mielikuvat erilaisiin tunteisiin liittyen ovat hyvin erilaisia, siitä huolimatta tunnekartat ovat samanlaisia. Tunnekokemuksen taustalla ovat erilaiset kehon tilat.

Esimerkiksi inho liittyy Hietasen mukaan välttämiseen, jopa hengenvaarallisen ruuan välttämiseen.

– Ihmiset kokevat, että inhon tunteeseen liittyvät ruuansulatusjärjestelmän alueella tapahtuvat muutokset. Yököttää. Ja se näkyy tunnekartoissa.

Lasten tunnekartat kehittyvät

Viimeksi tutkimuskohteena ovat olleet lapset, kertoo Jari Hietanen, jonka mukaan lasten tunteiden kehitys on hidasta.

– Tuossa 2-3 vuoden iässä lapset alkavat vasta käyttää tunnesanoja ja erotella tunteitaan.

 

Jari Hietasen karsitut kehokartat

 

Koettuja muutoksia kehon tuntemuksissa eri-ikäisillä tutkittavilla. Lämpimillä väreillä on merkitty ne kehon alueet, joissa tutkittavat kokivat toiminnan voimistumista, ja kylmillä väreillä ne alueet, joissa koettiin toiminnan heikkenemistä.  Kuva: Hietanen, Glerean, Hari, & Nummenmaa (2016, Developmental Science).

Hietanen korostaa, että lasten tutkiminen on ylipäätään hankalaa, koska heidän kielelliset taitonsa ovat vielä vajavaisia. Tutkimuksessa nuorimmat koehenkilöt olivat 6-vuotiaita ja muutaman vuoden välein edettiin aikuisiin saakka.

– Pyysimme henkilöitä tekemään samanlaista piirrostehtävää ja tutkimme, muuttuvatko emootioihin liittyvät kehon kartat iän myötä. Tulos oli, että jo näillä nuorimmilla lapsilla alkoi tulla alustavaa erottelua eri tunteisiin liittyvistä kehon tiloista. Ja mitä pidemmälle mentiin, sitä enemmän tunnekartat alkoivat muistuttaa aikuisten vastaavia.

Menetelmän avulla on mahdollista tukea lasten kykyä omien tunteidensa tunnistamisessa.

– Jari Hietanen

– Kiinnostavaa on, tuntevatko pienet lapset kehoissaan tunteisiin liittyen samanlaisia tuntemuksia kuin aikuiset vai kertooko se siitä, että lapset eivät vielä kykene erottelemaan. Työryhmän mielestä kyse on jälkimmäisestä eli erottelukyvyn kehittymättömyydestä.

Jatkossa Jari Hietanen haluaisi tutkia menetelmää myös mm. mielenterveyden häiriöihin, joissa poikkeamat tunteiden tuntemisessa ovat keskeinen osa.

– Olisi kiinnostavaa tutkia vaikka masennuksessa, että ovatko oman kehon koetut tunteet jotenkin toisenlaisia kuin terveellä ihmisellä.

Tulokset julkaistiin Developmental Science -tiedelehdessä.