Vauvat, joiden perhe on kaksikielinen, käyttävät aivoistaan useampia alueita kuin vain yhden kielen oppivat vauvat. Kaksikielisyys voi auttaa oppimaan ja ratkaisemaan ongelmia helpommin.

 

 
Kaksikieliseksi kasvaminen tuo lisää vipinää aivoalueille, jotka ovat vastuussa muun muassa ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyvystä.

 

Suomalainen isä ja ulkomaalainen äiti – tai päinvastoin – eivät ole hullummat vanhemmat vastasyntyneelle – ainakaan, jos kumpikin puhuu vauvalle omaa kieltään.

Kaksikielinen kasvuympäristö nimittäin vahvistaa niitä osia aivoista, joita tarvitaan suunnittelussa, oppimisessa ja ongelmanratkaisussa, osoittaa uusi Washingtonin yliopiston tutkimus.

Kaksikielisyyden myönteisiä vaikutuksia on selvitetty jo aiemminkin, mutta nyt selvisi se, että niitä voidaan mitata jopa 11 kuukauden ikäisiltä lapsilta, jotka eivät edes vielä puhu kunnolla.
 

Kaksikielinen otsalohko loistaa

Tutkijat osoittivat, että vauvoilla, jotka kasvoivat kaksikielisessä ympäristössä, oli vilkkaampaa toimintaa otsalohkojen uloimmissa osissa eli prefrontaalisella ja orbitofrontaalisella aivokuorella, kuin vertailuryhmään kuuluneilla yksikielisessä ympäristössä varttuneilla vauvoilla.

Kyseiset aivoalueet yhdistetään aivojen hallitseviin osiin, ja ne ohjaavat muun muassa päätöksentekoa, oppimista, ongelmanratkaisua ja keskittymistä.

Tutkijat uskovat, että henkinen lisähaaste, jota kahden kielen käsittely tuottaa, saa lapset harjoittamaan näitä tärkeitä aivoalueita tavallista aiemmin.