Janakkalassa sijaitsevan Kernaalanjärven kaloista on mitattu PCB-pitoisuuksia jo kolmekymmentä vuotta. Viime vuonna tehtyjen tutkimusten mukaan ympäristömyrkyn pitoisuudet ovat vähentyneet kaloissa.

Kernaalanjärvi

PCB-pitoisuuksia on seurattu säännöllisesti Kernaalanjärven kaloista vuodesta 1986 lähtien.

 

Viime vuonna tehtyjen mittausten mukaan Kernaalanjärven kalojen PCB-pitoisuudet ovat vähentyneet Janakkalassa.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys hankki kalanäytteet Kernaalanjärven lisäksi alapuolisilta Miemelan- ja Hattulanseliltä. Hauista, kuhista sekä pienistä ja isoista ahvenista tutkittiin dioksiinien, dioksiinien kaltaisten ja PCB-yhdisteiden määrää sekä kalojen käyttökelpoisuutta.

Tulosten mukaan EU:n asetuksen määrittelemä yhdisteiden enimmäispitoisuus ei ylittynyt minkään tutkitun kalalajin kohdalla.

Tosin kaloista löytyy edelleen pieniä määriä terveydelle haitallisia yhdisteitä. Ympäristömyrkkypitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet niin paljon, että kalojen syöntirajoituksista voidaan luopua.

Kernaalanjärveä tutkittu jo 30 vuotta

Kernaalanjärven kaloista mitattiin ensimmäisen kerran kohonneita PCB-pitoisuuksia 1980-luvulla. Säännöllisesti pitoisuuksia on seurattu vuodesta 1986 lähtien.

PCB on peräisin Tervakoskella sijaitsevasta silloisen Enso-Gutzeit Oy:n erikoispaperitehtaasta. Tehtaalla oli vuosina 1956–1984 käytetty noin 5 000 litraa PCB-valmisteita, joista yli 900 litraa oli joutunut vesistöön.

Pitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, koska ympäristömyrkkynä tunnettu PCB on hautautunut Kernaalanjärven pohjasedimenttiin. Esimerkiksi hauen PCB-pitoisuus on laskenut kymmenesosaan tarkkailujakson aikana.