Maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen suurimmasta sallitusta saalismäärästä ensi metsästyskaudelle Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion pohjalta.

 

Maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen suurimmasta sallitusta saalismäärästä ensi metsästyskaudelle Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion pohjalta.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan koko maassa on vähintään 1720–1840 karhua ennen syksyn metsästyskautta.

Kanta-arvio sisältää arvion tänä keväänä syntyvästä lähes 350 pennusta. Verrattuna edellisvuoden vastaavaan arvioon, Suomen karhukanta on kasvanut noin 15 prosenttia.

Karhuhavainnot lisääntyivät 10 prosentilla vuoteen 2014 verrattuna. Mutta pentuehavaintojen määrä väheni lähes 11 prosenttia.

Karhukanta-arvioon vaikuttaa biologisten tekijöiden ohella myös havaintomateriaalin määrä ja laatu. Luonnonvarakeskuksen tutkija Samuli Heikkisen arvion mukaan on hyvin todennäköistä, että nyt nähtävät muutokset Kainuun, Pohjois-Savon ja jopa Pohjois-Karjalan karhukannassa vuosien 2014 ja 2015 välillä eivät ole yksin biologisten tekijöiden aiheuttamia.

Suomi jaetaan neljään kannanhoitoalueeseen. Vakiintuneen kannan hoitoalueella idässä karhuja asuu arviolta 650–720. Viime arviossa karhumääräksi arvioitiin 485–550 yksilöä.

Kanta kasvoi myös levittäytymisvyöhykkeellä keskisessä Suomessa. Uusimman arvion mukaan karhuja on 505–570 karhua, viime arviossa 400–480.

Kehittyvän kannan alueella Länsi-Suomessa kanta taantui hieman 221–281 karhuun, viime arviossa karhuja oli 268–338.

Poronhoitoalueen karhukanta runsastui 310–360 karhusta 345–400 yksilöön. Poronhoitoalueen karhukanta on runsain itäisen valtakunnanrajan tuntumassa. Toisaalta havainnoitsijaverkosto on poronhoitoalueella harva ja havaintoja saadaan vähän. Tämän vuoksi alueen kanta-arvioon liittyy muuta maata enemmän epävarmuustekijöitä.