Korppeja ja muita varislintuja on joskus verrattu apinoihin niiden sosiaalisten kykyjen ja esimerkiksi työkalujen käytön vuoksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan varislinnut yltävät kädellisten tasolle myös pidemmän tähtäimen päättelykykyä ja itsehillintää vaativassa tehtävässä siitä huolimatta, että niiden aivot ovat merkittävästi pienemmät.

Ars Technica kertoo Royal Society Open Science -sivustolla julkaistusta tutkimuksesta, jossa testattiin korppien ja naakkojen impulssinhallintaa. Tutkimus haastaa yleisen käsityksen siitä, että suhteellinen ja absoluuttinen aivojen tilavuus korreloisi suoraan älykkyyden kanssa.

Kokeen alussa eläin totutetaan saamaan ruokaa läpinäkymättömän sylinterin kylkeen tehdyistä aukoista. Tottumisen jälkeen sylinteri vaihdetaan läpinäkyvään versioon. Nähdessään herkkupalan sylinterin pohjalla eläin joutuu tekemään päätöksen siitä, yrittääkö kaapata palkinto suoraan läpinäkyvän seinän läpi vai noudattaakko aiemmin opittua mallia ja käyttää sylinterin kyljissä olevia aukkoja.

Tutkijoiden mukaan itsehillintään kykenevä eläin toteaa, että paras tulos saavutetaan odottamalla hieman ja käyttämällä aukkoja herkkupalan nappaamiseen kun vähemmän älykäs eläin ei ymmärrä odottaa ja törmää seinään herkkua tavoitellessaan.

Testien perusteella korpit, uudenkaledonianvarikset ja naakat ylsivät impulssinhallinnassa yhtä hyviin tai jopa parempiin tuloksiin kuin huomattavasti isompiaivoiset kädelliset. Korppi ja simpanssi onnistuivat testissä jokaisella kerralla, vaikka simpanssin aivot ovat noin 26 kertaa suuremmat, tutkijat toteavat. Naakat jopa päihittivät gorillat ja kääpiösimpanssit.

”Absoluuttinen aivojen koko ei selvästikään ole yleinen motorisen itsesäätelyn ennustavuustekijä kun vertaillaan keskenään eri eläinlajeja”, tutkijat kirjoittavat.

Ars Technica huomauttaa, että testeissä parhaiten pärjänneillä korpeilla on kuitenkin varislinnuista isoimmat aivot eli koolla saattaa olla merkitystä tietyn suvun sisällä, vaikka niiden perusteella ei suoraan voikaan arvioida eri eläinlajien eroja.

Kokeen alussa eläin totutetaan saamaan ruokaa läpinäkymättömän sylinterin kylkeen tehdyistä aukoista. Tottumisen jälkeen sylinteri vaihdetaan läpinäkyvään versioon. Nähdessään herkkupalan sylinterin pohjalla eläin joutuu tekemään päätöksen siitä, yrittääkö kaapata palkinto suoraan läpinäkyvän seinän läpi vai noudattaakko aiemmin opittua mallia ja käyttää sylinterin kyljissä olevia aukkoja.

Tutkijoiden mukaan itsehillintään kykenevä eläin toteaa, että paras tulos saavutetaan odottamalla hieman ja käyttämällä aukkoja herkkupalan nappaamiseen kun vähemmän älykäs eläin ei ymmärrä odottaa ja törmää seinään herkkua tavoitellessaan.

Testien perusteella korpit, uudenkaledonianvarikset ja naakat ylsivät impulssinhallinnassa yhtä hyviin tai jopa parempiin tuloksiin kuin huomattavasti isompiaivoiset kädelliset. Korppi ja simpanssi onnistuivat testissä jokaisella kerralla, vaikka simpanssin aivot ovat noin 26 kertaa suuremmat, tutkijat toteavat. Naakat jopa päihittivät gorillat ja kääpiösimpanssit.

”Absoluuttinen aivojen koko ei selvästikään ole yleinen motorisen itsesäätelyn ennustavuustekijä kun vertaillaan keskenään eri eläinlajeja”, tutkijat kirjoittavat.

Ars Technica huomauttaa, että testeissä parhaiten pärjänneillä korpeilla on kuitenkin varislinnuista isoimmat aivot eli koolla saattaa olla merkitystä tietyn suvun sisällä, vaikka niiden perusteella ei suoraan voikaan arvioida eri eläinlajien eroja.