Ensimmäisiä havaintoja kyykäärmeistä on jo tehty. Käärmetutkijan mukaan ainakin Etelä-Suomessa talvi oli käärmeille ihanteellinen, ja sihisijät näyttävät selvinneen poikkeuksellisen hyvin.

Mikko Turunen siirtää käärmeitä turvaan ihmisten pihoilta ja muilta paikoilta, joihin niitä ei toivota.

 

Mistä on kyse?

  • Kyykäärmeet ovat jo monin paikoin heränneet ja lähteneet liikkeelle
  • Käärmetutkijan mukaan kyyt talvehtivat hyvin, joten niitä on ainakin paikoitellen poikkeuksellisen paljon
  • Havaintoja kyistä on tältä keväältä paitsi Etelä-Suomesta, mutta myös Oulun ja Kuopion korkeudelta asti.

Lahti

Auringon lämpö on saanut kyyt etsiytymään maan pinnalle lämpimiin paikkoihin. Kotkalaisen käärmetutkijan Urpo Koposen mukaan kyyhavaintoja on tullut Etelä-Suomen lisäksi Oulun ja Kuopion korkeudelta asti.

Kyyt ovat levinneet myös tunturi-Lappiin, josta Koponen uskoo ensimmäisten havaintojen tulevan lähipäivinä.

– Pallakselta tai Ylläkseltä tulee joka vuosi käärmehavaintoja jo huhtikuussa, jolloin siellä on vielä laskettelijoita. Kyyt eivät tarvitse kuin kuivan kivenhuipun tai auringonpuoleisen lumettoman puunoksan.

Ensimmäisenä esille nousevat koiraskyyt, jotka hautovat siittiöitään sukukypsiksi auringon lämmössä. Naaraat tulevat esille usein hieman myöhemmin huhtikuussa.

– Kyyt nousevat jopa lumen keskelle. Siittiöt pitää saada kahdessa viikossa lisääntymiskuntoon, mikä ajaa käärmeet auringon lapsiksi.

Käärmetutkija Koposen mukaan ensimmäiset käärmeet tulivat esille maaliskuun lopussa. Hän kertoo nähneensä tyypillisillä bongauspaikoillaan kyitä huomattavasti tavallista enemmän.

Usein käärmeitä menehtyy horroksen aikana paljon, mutta tämä talvi on ollut horrostamisen kannalta ihanteellinen.

– Urpo Koponen

– Talvi on ollut käärmeille helppo, muuten tällaisia yksilömääriä ei olisi havaittavissa. Usein käärmeitä menehtyy horroksen aikana paljon, mutta tämä talvi on ollut horrostamisen kannalta ihanteellinen.

Käärmeitä on Koposen mukaan enemmän kuin vuosiin.

– Poikkeuksellista on niiden valtava määrä. 2000-luvulla en ole nähnyt vastaavaa. Varsinkin etelärannikolla talvet ovat usein olleet sahaavia, mikä on käärmeelle myrkkyä.

Kyy hakeutuu lämpimään paikkaan

Pajulahden takametsissä aurinko paistaa metsäautotien reunaan. Tien vieressä on kumpare, jonka uumenissa kyykäärmeitä usein talvehtii, tietää Mikko Turunen.

Turusen vainu osuu oikeaan. Vain hetkeä myöhemmin varvikossa luikertaa parikymmensenttinen kyy. Hän nappaa käärmeen lähempään tarkasteluun tottuneesti, mutta varovasti.

Turusen mukaan käärmeet ovat heränneet tänä keväänä ajoissa.

– Tuossa talvipesässä käärmeitä on ehkä viidestä pariinkymmeneen, hän arvioi.

Turunen on siitä erikoinen mies, että hän pelastaa kyitä ihmisten pihoilta ja paikoista, joihin niitä ei haluta. Viime kesänä hän siirsi parikymmentä käärmettä rauhallisemmille alueille pelkästään Pajulahden liikuntakeskuksen alueelta.

Tutkija muistuttaa käärmekammoisia: "Kyy ei vaani ihmistä vaan sammakoita ja myyriä"

Käärmetutkija Urpo Koposen mukaan Suomessa tuskin on montaa ihmistä, jotka viitsivät ja haluavat Mikko Turusen ja hänen itsensä tavoin siirrellä käärmeitä mökkien pihoilta ja asuinalueilta.

Koponen kertoo siirtäneensä satoja kyitä rauhallisemmille paikoille. Hänen mukaansa kyy on väärinymmärretty otus, joka kärsii ihmisten ennakkoluuloista ja tiedonpuutteesta.

Nuorena minäkin pelkäsin käärmettä.

– Urpo Koponen

– Kyy ei vaani ihmisiä vaan sammakoita ja myyriä.

Hän vinkkaa käärmekammosta kärsiville, ettei kyyhyn kannata suhtautua niin ehdottomasti, vaikka varovainen kannattaakin olla.

– Nuorena minäkin pelkäsin käärmettä. Olen sittemmin ottanut kuvausreissuilleni kymmeniä ihmisiä mukaan, ja he ovat katselleet turvallisen etäisyyden päästä, kun makaan käärmeiden seassa kuvaamassa niitä.

Koponen huomauttaa, että jos käärmeen näkee luonnossa, ei kannata ehkä heti säpsähtää kiljuen karkuun.

– Käärmeen nähdessään voi jäädä seurailemaan sen touhuja parin metrin päästä. Se on ihan turvallista.