maanantai, 4. huhtikuu 2016

Lähes kolmen miljardin ihmisen vesi vaarassa myrkyttyä – Tiibetin ylängön joet ja järvet saastuvat

Massiivisten hiilidioksidivarastojen vapautuminen aiheuttaa myös huolta.

Veden laatu Tiibetin ylängön vesistöissä on heikkenemässä. Syynä ovat alueelle ilman mukana kulkeutuvat saasteet. Maapallon asukkaista noin 40 prosenttia elää Tiibetin ylängöltä lähtevien jokien vaikutusalueella.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkimuksen mukaan elohopean, kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet ovat harvaan asutun ylängön järvien pohjakerrostumissa selvästi suurempia kuin alemmilla tiheään asutuilla alueilla.

Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää alueen jäätiköiden sulamista, jolloin ympäristömyrkyt maaperästä ja jokien ja järvien pohjakerrostumista kulkeutuvat jokiin ja virran myötä alaville väkirikkaille alueille.

Jo vuonna 2013 tutkijat löysivät vesistä arseenipitoisuuksia, jotka ylittävät WHO:n suositukset juomavedelle peräti 25-kertaisesti.

Tutkimusta johtavan LUT:n vihreän kemian laboratorion professorin Mika Sillanpään mukaan Intian monsuunisateet ovat merkittävä tekijä ympäristömyrkkyjen kulkeutumisessa.

 

Tiibetin ylänkö on maailman laajin ja korkeimmalla sijaitseva ylänkömaa, ”maailman katto” ja ”Aasian vesitorni”.

Se kattaa suurimman osan Tiibetiä sekä osan Kiinasta ja on pinta-alaltaan noin 2,5 miljoonaa neliökilometriä. Keskikorkeus on lähes viisi kilometriä merenpinnasta. Korkein huippu Mount Everest ulottuu 8848 metriin.

Ylängön vaikutukset ilmastoon ovat suuret ja näkyvät muun muassa monsuunisateissa, kun ylängön lämpenevä ilma ylöspäin virratessaan vetää mereltä kosteaa ilmaa tilalleen kesällä.

Tämä aiheuttaa Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan maailman laajimmat monsuunisateet. Viime vuonna ne olivat poikkeuksellisen voimakkaat.

Aasian suurten jokien, Gangesin, Brahmaputran, Jangtsenin ja Keltaisenjoen alkulähteet ovat Himalajan jäätiköillä. Brahmaputran yläjuoksu tunnetaan nimellä Yarlung Tsangpo.

 

Vesien saasteiden lisäksi huolta aiheuttaa alueen massiivisten hiilidioksidivarastojen vapautuminen.

Tiibetin ylänkö on toiminut maapallon hiilidioksidinieluna miljoonien vuosien ajan vuoriston kohotessa ja hiilidioksidia sitovien mineraalien noustessa pintaan. Nyt tämä hiilivarasto on alkanut purkautua ikiroudan sulaessa ja hiilen kulkeutuessa sulamisveden mukana Tiibetin ylängön jokiin.

Vapautuva hiili kiihdyttää professori Sillanpään mukaan ilmastonmuutosta alueellisesti ja jopa maailmanlaajuisesti.

 

Mika Sillanpää on tehnyt alueella kenttätutkimusta yhdessä kiinalaisten ja nepalilaisten tutkijoiden kanssa vuosituhannen alusta lähtien, ensin pienimuotoisesti, mutta vuodesta 2012 lähtien intensiivisemmin.

Tutkimusryhmässä on tällä hetkellä kymmenen jäsentä, pääosin kiinalaisia. Sillanpään mukaan kenttätutkimuksen osuus on suuri. Osa kerätystä aineistosta analysoidaan paikalla, osa toimitetaan laboratorioanalyysiin Kiinaan, Yhdysvaltoihin tai Suomeen.

Mukana hankkeessa on LUT:n lisäksi Yalen yliopisto Yhdysvalloista sekä Kiinan tiedeakatemia. Rahoitusta saadaan Suomen Akatemialta ja Kiinan tiedeakatemialta.

Jatkossa tutkimuksissa on tarkoitus keskittyä enemmän ilmastollisiin seikkoihin, kuten hiilen kulkeutumiseen, kasvihuonekaasutaseisiin ja auringon säteilyä absorboiviin hiukkasiin.