Etelä-Karjalan museossa pääsee tästä päivästä lähtien näkemään palan Venäjän keisarillista elämää menneiltä vuosisadoilta. Museoon on tuotu keisariperheen saamia lahjoja 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Näyttelyesineet ovat lainassa Pietarissa sijaitsevasta Pavlovskin palatsista.

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttely

 

Suuriruhtinas Pavel Petrovitšin muotokuva, aikaisintaan 1782 sekä suurruhtinatar Maria Fjodorovnan muotokuva noin 1782. Pavlovskin palatsi rakennettiin heille asunnoksi. Palatsin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1777.

 

Valokuvakehys, 1915. Nimipäivälahja Aleksandra Fjodorovnalta Nikolai II:lle 1915. Kehyksessä on valokuva keisarinnasta Aleksein kanssa.

 

Valokuvakehys 1915.Nimipäivälahja Aleksandra Fjodorovnalta Nikolai II:lle 1915. Kehyksessä on valokuva keisarinnasta Aleksein kanssa.

 

 

 

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttely

 

Mosaiikkikoristeinen lipas, 1822. Lipas valmistettiin ebenpuusta, koristeltiin malakiitilla ja pakotetulla kullatulla pronssilla. Sisältä se koristeltiin vihreällä sametilla ja kultaisilla syväyksillä. Lipas lähetettiin keisarinna Maria Fjodorovnalle tämän nimipäiväjuhlaan 22. heinäkuuta 1822.

 

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttely

 

Kokoshnik-päähine ja kotelo, 1913. Lahja Romanovien 300-vuotisen valtakauden kunniaksi Nikolajevskin Starotoržskin nunnaluostarin nunnilta suuriruhtinatar Anastasia Nikolajevnalle.

 

 

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttely

 

Lipas, 1894. Juuripuusta tehdyssä Ludwig XV:n tyylisesti toteutetussa lippaassa on rocaille-kartussien näkösiä hopeisia koristeita ja koristeköynnöksiä. Kuviollisissa hopeisissa kehyksissä on lajitelma sota-aseistusta, sommitelman kruunaa karvalakki.

 

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttely

 

Pääsiäismunat, 1780-1870-luku.

 

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttely

 

Viuhka "Juhla veden äärellä", 1896. Viuhka annettiin keisarinna Aleksandra Fjodorovnalle Ranskan suurlähetystössä Moskovassa 18. toukokuuta 1896 kruunajaisten kunniaksi pidettyihin tanssiaisiin.

 

 

Lipas toalettivälinesarjasta, jonka Ranskan kuningas Ludwig XVI ja kuningatar Marie Antoinette lahjoittivat suuriruhtinatar Maria Fjodorovnalle suuriruhtinasparin Euroopan-matkan aikana 1782.

 

 

Lipas toalettivälinesarjasta, jonka Ranskan kuningas Ludwig XVI ja kuningatar Marie Antoinette lahjoittivat suuriruhtinatar Maria Fjodorovnalle suuriruhtinasparin Euroopan-matkan aikana 1782.

 

 

Kamee ”Aleksanteri ja Konstantin Pavlovitšin muotokuva”. 1790-luku. Jäljennös Maria Fjodorovnan valmistamasta syntymäpäivälahjasta anopilleen Katariina Suurelle 1789.

 

Kamee ”Aleksanteri ja Konstantin Pavlovitšin muotokuva”. 1790-luku. Jäljennös Maria Fjodorovnan valmistamasta syntymäpäivälahjasta anopilleen Katariina Suurelle 1789.

 

 

Lämpömittareita, savukekoteloita, posliinikattauksia, valokuvakehyksiä, vaaseja, veistoksia sekä pieniä lahjaesineitä.

– Täällä on hieno kattaus Venäjän keisariperheen saamia tai antamia lahjoja eri aikakausilta aina Katariina suuren ajoilta Nikoilai II valtakaudelle saakka, Lappeenrannan museoiden intendentti Satu Ståhlberg kertoo Etelä-Karjalan museossa esillä olevasta näyttelystä.

Esineiden saamisessa Suomeen on takana monien vuosien pitkällinen työ. Ennen Lappeenrantaa esineet ovat olleet Suomessa näytillä myös Turussa.

– On todella paljon kauniita esineitä, jotka ihan sen kauneutensa takia ovat silmää hiveleviä, Ståhlberg kertoo.

 

Valokuvakehys, 1915. Nimipäivälahja Aleksandra Fjodorovnalta Nikolai II:lle 1915. Kehyksessä on valokuva keisarinnasta Aleksein kanssa.

 

 

Valokuvakehys, 1915. Nimipäivälahja Aleksandra Fjodorovnalta Nikolai II:lle 1915. Kehyksessä on valokuva keisarinnasta Aleksein kanssa. Kuva: State Museum-Preserve Pavlovsk

Osalla esineistä on taustallaan koskettava tarina. Yksi niistä on valokuvakehys, jonka Nikolai II otti mukaansa vankeuteen Siperiaan.

– Keisarinna Aleksandra Fjodorovna antoi miehelleen Nikolaille vuonna 1915 nimipäivälahjaksi valokuvakehyksen, johon oli sijoitettu hänen sekä heidän poikansa, kruununperijä Aleksein valokuva. Kehys oli yksi niistä esineistä, jonka Nikolai pakkasi mukaansa, kun vallankumous oli tullut ja perhe siirrettiin Tobolskiin Siperiaan. Hän sai pakata sinne vain tietyn määrän esineitä mukaansa ja tämä kehys oli niiden esineiden joukossa.

Keisariperheen lahjat olivat ylellisiä

Lahjojen antaminen kuuluu vahvasti venäläiseen kulttuuriin.

– Keisariperheessä tämä tietysti oli äärimmäisempää kuin tavallisen kansan keskuudessa eli lahjat ovat olleet isompia ja arvokkaampia kuin mitä tavallinen kansa on toisilleen antanut, Ståhlberg kertoo.

Yli vuosisatojen vaihteiden kantavassa näyttelyssä tulevat esille myös eri tyylisuunnat.

– Täällä näkyvät esimerkiksi kansallisromanttisen tyylin nousu sekä art nouveau -vaikutteet ja 1700-luvun esineen kyllä tunnistaa aikansa esineeksi.

Näytteillä olevat esineet ovat säilyneet hyvin, mutta osaa on jouduttu myös konservoimaan.

– Kyllä täällä on esineitä, jotka ovat hyvin kestäneet aikaa.

Maailmanpoliittinen tilanne ei estänyt näyttelyn saamista Suomeen.

– Meillä oli pieniä haasteita viime syksynä ennen kuin näyttely tuli Turkuun, mutta ne olivat ylitettäviä esteitä, intendentti Ståhlberg sanoo.

Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttely on esillä Etelä-Karjalan museossa 29.4.-2.10.2016.