Kloonaaminen voi tehdä lihantuotannosta entistä tehokkaampaa, jos kiinalaisyhtiön suunnitelma toteutuu, kertoo Daily Beast.

Kiinalainen Boyalife Genomics aikoo avata ensi vuonna tehtaan Tianjinin rannikkokaupungissa. Tehtaassa on tarkoitus kloonata 100 000 lehmää vuodessa. Myöhemmin tuotanto on tarkoitus kasvattaa miljoonaan.

Yrityksen takana on kiinalaissyntyinen lääkäri Xiao-Chun Xu, jolla on tohtorin tutkinto Washingtonin yliopistosta  ja maisterin tutkinto Emorystä. Hän perusti kantasolutietokannan Kiinaan vuonna 2009.

Kolme vuotta myöhemmin Xu perusti Boyalife Groupin, jonka arvo on nykyään jo kaksi miljardia dollaria. Samalla Xu on vielä Pekingin yliopiston professorina molekulaarisessa lääketieteessä.

Vaikea tehtävä

Kloonaaminen on aseksuaalinen lisääntymistapa, joka on yleistä luonnossa. Monet kasvit, bakteerit ja yksisoluiset eliöt lisääntyvät siten. Keinotekoinen kloonaaminen on kuitenkin vaikeaa. Reproduktiivisessa kloonauksessa kloonattavan eläimen dna siirretään olemassa olevaan munasoluun. Munasolu kehittyy eläimeksi, ja emo synnyttää sen.

Ensimmäiset eläinten kloonaukset onnistuivat sammakoilla 1950-luvulla. Edinburghin yliopistossa kloonattiin ensimmäinen nisäkäs, lammas, vuonna 1996. Ainoa selviytynyt klooni oli yksi 277:stä. Seuraavien neljän vuoden aikana kloonattiin reesusapina, lehmä ja vuohi.

Nykyään alalla ei ole vain tutkimusta vaan myös liiketoimintaa. Sooam Biotech on kloonannut 700 koiranpentua vuodesta 2004. Eri puolilla maailmaa pohditaan kloonaamisen kieltämistä. Ihmisen kloonaaminen on yleisesti kiellettyä.

Kloonaamisessa on useita riskejä. Yleensä 1–4 prosenttia yrityksistä onnistuu. Nekin, jotka selviävät hengissä, elävät usein lyhyen aikaa ja kärsivät vammoista.

Jos Xun suunnitelmat toteutuvat, hän aikoo kloonata myös ravihevosia ja huumekoiria.