Lumipeite on sulanut monin paikoin jo kokonaan Etelä-Savossa. Vesien laatuun nopea lumenlähtö on parina vuonna vaikuttanut positiivisesti.

Keväinen puro

 

 

Lumien sulaminen keskivertovuoteen nähden etuajassa ja nopeasti voi vaikuttaa Etelä-Savon järvivesien laatuun. Parina edellisenä vuonna lumet sulivat jo helmi-maaliskuun aikana, mikä yllättäen näyttäytyi hyvänä vedenlaatuna.

– Kunnollisia tutkimustuloksia ei vielä ole, mutta sellaista osviittaa on, että se ei olisi aiheuttanut vesistöihin huonokuntoisuutta vaan pikemminkin kaksi edellistä kesää ovat olleet vähäleväisiä, Etelä-Savon ELY-keskuksen vesistöasiantuntija, hydrobiologi Antti Haapala sanoo.

Haapala muistuttaa, että levämääriin on vaikuttanut myös ilman viileys.

– Myös liuenneiden ravinteiden määrä on ollut yllättävän alhainen kahden edellisen kesän aikana, Haapala toteaa.

Suotuisa ravinnekehitys jatkuu, jos kevät ja alkukesä jäävät vähäsateisiksi. Vesistöasiantuntija ei kuitenkaan lähde arvuuttelemaan ensi kesän uimavesien tilaa.

– Lämpötila ja tuulisuus merkkaa niin paljon, että ei uskalla arvoida. Sisävesien leväasioita ei oikein kukaan uskalla ruveta ennustelemaan, vesistöasiantuntija, hydrobiologi Antti Haapala sanoo.

Kosteikot suodattimena

Ihmisen toimet aiheuttavat luonnolle kuormitusta. Esimerkiksi nurmikon lannoittaminen omakotitaloalueella ja asfaltoidut maantiet luovuttavat veteen typpeä ja fosforia. Valuma-alueelle tehdyllä pienellä veden viivähtämislammikolla, kosteikolla, pyritään pysäyttämään ravinteiden kulku.

 

Etelä-Savon ELY-keskuksen vesistöasiantuntija, hydrobiologi Antti Haapala.

 

Etelä-Savon ELY-keskuksen vesistöasiantuntija, hydrobiologi Antti Haapala Mikkelin Tupalan kosteikkolammikolla.

– Verrattuna esimerkiksi siihen, että alue olisi metsätalouskäytössä, niin fosforipitoisuus on moninkertainen omakotitaloalueella, vesistöasiantuntija, hydrobiologi Antti Haapala tietää.

Samalla veden happipitoisuus paranee, koska tehdyt kivikynnykset myllertävät vettä. Haapalaa harmittaa, että varojen puute on usein esteenä sille, että kosteikkoja, pieniäkin, tehtäisiin lisää. Matalat kosteikkolammet rikastuttaisivat myös eliöstöä.

– Sieltä löytyy lukuisia sukeltaja- ja malluaislajeja, vesisiiroja, harvasukamatolajeja sekä päivä- ja sudenkorentoja. Myös vesilinnut viivähtävät lammikolla, Haapala luettelee.