Tuoreen tutkimuksen mukaan kohoavat hiilidioksidimäärät ovat auttaneet kasveja levittäytymään yhä laajemmalle kolmen vuosikymmenen ajan. Myös lannoitteiden typellä on osuutta siihen, että kasvit ovat vallanneet 18 miljoonaa neliökilometriä uutta kasvualaa. Alue vastaa noin 2,5 kertaa Australian kokoista aluetta, uutisoi ABC News Australia.

Tutkijat mallinsivat kaukokartoitustiedoista eli kolmen eri satelliitin kuvista sitä, miten maan kasvillisuus on muuttunut 33 vuoden aikana.

– Vihertyminen voi muuttaa perustavanlaatuisesti hiilen ja veden kiertoa ilmastojärjestelmässä, tutkimusryhmää vetänyt Pekingin yliopiston tohtori Zaichun Zhu kommentoi ABC Australialle.

Tulokset yllättivät tutkijat, jotka odottivat kuivuuteen liittyvien ruskeiden alueiden laajentuneen. Vain neljä prosenttia kasvulle sopivasta maa-alasta on ruskistunut, kun samaan aikaan 25–50 prosenttia alueista on muuttunut vihreämmäksi.

Noin 85 prosenttia maa-alasta, joka ei ole jäässä, on kasvien peitossa. Fotosynteesi nielee vuosittain noin neljänneksen ihmisten aiheuttamista kymmenen miljardin tonnin hiilidioksidipäästöistä. Tutkimuksessa pystyttiin erottelemaan eri hiilidioksidin lähteitä. Suurin vaikutus havaittiin olevan fossiillisten polttoaineiden käytöllä sekä metsien hakkaamisella.

Vaikka vihertyminen ja kasvukauden pidentyminen ovat hyviä asioita maatalouden kannalta, tulevat ilmastonmuutoksen haittapuolet kasvamaan hyötyjä suuremmiksi. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja merenpinta nousee, tutkimuksessa mukana olleen Australian CSIRO-tutkimuskeskuksen tohtori Pep Canadell sanoo. Hakkeen tulokset on esitelty Nature Climate Change -julkaisussa.