Harva sunnuntailiikkuja uhoaa voittavansa Usain Boltin juoksussa, mutta ravitsemustieteiden saralla monikin maallikko uskoo tietävänsä asioiden oikea laidan paremmin kuin vuosikaudet MM-tasolla otelleet tutkijat. Miten tässä näin kävi?

Ruoasta puhutaan paljon, kiivaasti ja samalla yhä ristiriitaisemmin. Aiemmin ravitsemuskeskustelussa ääneen pääsivät yksinomaan tutkijat tutkimustietoineen ja tilastoineen, mutta viime vuosina äänessä ovat olleet yhä enemmän ja kuuluvammin tavalliset – valveutuneet – maallikot. Ruoan maailmassa vastakkain ovat nyt tiede ja oma kokemus.

37-asteinen kokemus ohittaa kylmän tiedon

Karppaus, paleoruokavalio ja superfoodit ovat sosiaalisen median aikakauden lapsia. Kun kansainväliset ruokatrendit leviävät verkossa ennennäkemättömällä vauhdilla, syöminen yksilöllistyy ja ihmiset löytävät netistä vahvistusta omille ajatuksilleen ja samaistuvat uudenlaisiin yhteisöihin.

- Myös perinteisessä mediassa on nyt vahvoilla se, joka vetoaa yksilölliseen ja omakohtaiseen kokemusmaailmaan, kiteyttää Janne Huovila, joka väitteli ravitsemusymmärryksen yksilöllistymisestä viime lauantaina Helsingin yliopistossa.

Huovilan mukaan julkisessa ravitsemusajattelussa on siirrytty uuteen aikakauteen. Yksilö ei enää olekaan kansansairauksien ennaltaehkäisyyn tähtäävän valituksen kohde, vaan toimija, joka perustelee valintojaan omakohtaisilla kokemuksilla ja tässä ja nyt koetulla hyvinvoinnilla.

Esimerkiksi karppauskeskustelu ja sen yhteiskunnalliset seuraukset, kuten voin käytön lisääntyminen, ovat herättäneet kysymyksiä siitä, kenellä yhteiskunnassa on valta määritellä käsityksiä terveellisestä syömisestä.

Jokaiselle löytyy oma tapa syödä terveellisesti?

Ravitsemussuositukset henkivät aikaa, jolloin terveysinstituutioilla oli yksinoikeus tietoon. Nyt jokaisesta on tullut oman elämänsä täysverinen ravitsemusasiantuntija. Enää ei tarvita viranomaista kertomaan, mitä saa tai pitää syödä, sillä oman kropan kuunteleminen on se juttu ja jokainen voi löytää oman tapansa syödä terveellisesti.

Voisiko tässä olla oikeasti jotain perää?

 

kasvisruokaa lautasella
 
 

Tuoreen israelilaistutkimuksen mukaan eri ihmisten elimistöt tosiaan reagoivat samoihin ruokiin hyvinkin eri tavoin. Tutkimuksessa oli mukana 800 koehenkilöä, jotka viikon ajan mittasivat verensokeriaan viiden minuutin välein ja kirjasivat tarkasti ylös kaikki syömisensä, nukkumisensa ja liikkumisensa.

Tutkimuksessa paljastui, että yksilöiden välillä on isoja eroja siinä, miten suuri muutos verensokerissa tapahtuu aterian jälkeen – silloinkin, kun tutkittaville tarjottiin tismalleen sama ateria. Tutkijoiden mukaan tämä tieto vahvistaa, että kaikille sopivaa ravitsemussuositusta on mahdotonta laatia.

Onko siis aika hylätä yleiset ravitsemussuositukset?

Sairastummeko ravitsemussuositusten takia?

Siinä missä maailmalla tähytään terveellisen ruokavalion mallia juuri Pohjoismaista, meillä sitä kyseenalaistetaan voimalla.

Aiemmin tänä keväänä julkaistiin dokumenttielokuva, jossa personal trainer Tomi Kokko teki mainoslauseiden mukaan ”rohkean ihmiskokeen” eli söi 30 päivää virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti. Kuukauden ruokakokeilun jälkeen päähenkilö voi huonommin kuin aiemmin ja oli lihonnut 6 kiloa.

Kokeilu herätti paljon huomiota ja on erinomainen esimerkki tämän hetkisestä ravitsemuskeskustelusta.

- Vaikka Tomi Kokko olisi syönyt prikulleen suositusten mukaisesti, hänen kokeensa ei siltikään riittäisi kumoamaan suosituksia – eikä sen kummemmin todistamaan niitä oikeiksi. Ja juuri se on asian ydin. Suosituksia ei perusteta yksittäisten ihmisten kokemuksiin vaan tieteelliseen näyttöön, kirjoittaa Jussi Riekki blogissaan. Artikkeli on otsikoitu: Kokemustarinat eivät korvaa tiedettä.

- Fakta kuitenkin on, että suomalaiset eivät sairastu ravitsemussuositusten takia. Vain aniharva noudattaa suosituksia, ja nimenomaan se on ongelma. Yhdeksästä ravitsemussuosituksesta miehet saavuttavat keskimäärin 3 ja naiset 3,8 suositusta. Puoli kiloa kasviksia, marjoja ja hedelmiä käyttää vain joka viides miehistä ja naisista. Se on ongelma, ja se tiedetään, koska asiaa on tutkittu, Riekki painottaa.