Helsingissä taivaalle päässyt vappupallo voi löytyä Ruotsista asti. Karannut juhlapallo on luonnon kannalta roska – ja pallon naru eläimille suoranainen ansa.

 
Vappupalloja taivasta vasten.

 

 

Tuhansien kilometrien matka

Tavallinen pyöreä vappupallo voi karatessaan tai irti päästettäessä kohota noin kilometrin korkeuteen. Kuminen pallo säilyy ehjänä monta päivää, ja se voi ajautua ilmavirtauksien mukana jopa tuhansien kilometrien päähän. Suomeen on päätynyt palloja ainakin Britanniasta ja Saksasta.

Jos tänä vappuna helsinkiläinen juhlija päästää pallonsa tuulen vietäväksi, se suuntaa, tiistaisen arvion mukaan, Ruotsiin. Lapissa karannut kaasupallo lentää kohti pohjoista ja Jäämerta.

Mikäli pallo ei hajoa haurastumistaan, lopulta se vuotaa kaasunsa ja laskeutuu.

Vappuna myytävistä helium-täytteisistä palloista valtaosa on valmistettu foliosta. Ne halkeavat saumoistaan kumisia helpommin jo yläilmojen kylmyydenkin takia, eivätkä ne päädy yhtä pitkälle.

Kumipallo laajenee noustessaan, sillä ilmanpaine pienenee. Tähän perustuu nostovoima säätieteilijöiden käyttämissä vankoissa tutkimuspalloissa, jotka kohoavat yli 20 kilometriin ennen halkeamistaan.

Pikkuriekaleiksi tai roskaksi oksaan

Yläilmoissa laajentunut kumipallo paukahtaa haljetessaan kapeiksi, spagettia muistuttaviksi suikaleiksi, jotka tuuli levittää laajalle alueelle. Kumipallot on valmistettu lateksista, joka lopulta hajoaa maassa. Vedessä lateksi hajoaa hitaammin.

Monissa maissa on tapana vapauttaa valtavia ilmapalloparvia juhlien ohjelmanumerona. Tuolloin kumipallojen jätteistä koituu enemmän harmia kuin Suomessa, sillä kumiroska voi sekoittua esimerkiksi vesieläinten ravintoon.

Foliopallojen vappusesonki jättää kuitenkin luontoon kyseenalaisia koristeita. Ja useimmilla karkulaisilla on mukanaan se vakavin uhka eläimille: naru. Villieläinsairaaloille tuttuja potilaita ovat linnut, jotka ovat sotkeutuneet rannoilla esimerkiksi onkisiimoihin tai nielleet narua myttynä vesikasvien seasta.

Oudot suomalaiset vappupallon rakastajat

Juuri vapun viettäminen ilmapallojen juhlana on suomalaisten juttu. Euroopassa yleisempää on kaupata palloja pitkin vuotta juhlapäivästä toiseen. Norjassa pallohumu painottuu maan itsenäisyyspäivään 17. toukokuuta ja Ruotsissa pallot ovat tehneet tuloaan valmistujaisten yhteyteen.

Jos jokin on suomalaisten pallointoilussa vuosien mittaan muuttunut, se on kaasupallojen saatavuus. Vielä 1990-luvulla vappupallojen myynti keskittyi ulos, toreille ja kaduille. Menekki oli säälle arkaa. Sittemmin myynti on siirtynyt valtaosin sisätiloihin: marketteihin, kauppakeskuksiin ja esimerkiksi yhdistyksille.