Jätevesissä on runsaasti taudinaiheuttajia ja lääkejäämiä, jotka eivät kuulu pelloille, MTK:n ympäristöjohtaja korostaa.

Jätevesissä on runsaasti taudinaiheuttajia ja lääkejäämiä, jotka eivät kuulu pelloille, MTK:n ympäristöjohtaja korostaa.

Ympäristöteot eivät saa tuoda pelloille lääkejäämiä tai muita epäpuhtauksia.

Jätevesien puhdistuksesta tai biojätteiden mädätyksestä syntyvien ravinteiden kierrättäminen lannoitevalmisteiksi maatalouteen on kannatettava ajatus, kunhan se ei vaaranna maatalousympäristön puhtautta, korostaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Pietola nostaa puhtauden ravinteiden käyttökelpoisuuden rinnalle.

Asia nousi Pietolan mukaan esille viljelijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa sen jälkeen, kun MT uutisoi bioenergiayhtiö Gasumin ja kierrätysravinteisiin erikoistuneen startup-yrityksen, Soilfoodin, yhteistyöstä.

Jutusta sai sen käsityksen, että ympäristöjohtajan näkemys kierrätysravinteiden riskeistä olisi muuttunut. Näin ei kuitenkaan ole.

Pietolan mukaan esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden ravinteikasta lietettä ei voi käyttää lannoitteena, jos lääkejäämiä, taudinaiheuttajia tai muita haitta-aineita ei saada siitä ennen käyttöä eliminoitua.

Viljelijät ovat tästä syystä olleet varsin haluttomia ottamaan jätevedenpuhdistamoiden sivutuotteita lannoitteeksi.

Pääkaupunkiseudun ympäristöpalveluita tuottava HSY on käynnistänyt tänä keväänä RAVITA-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää jätevedenpuhdistamon fosforilietteen jatkokäsittelyä lannoiteteollisuuden raaka-aineeksi tai suorana lannoitteeksi.

"Nyt tarvitaan uutta teknologiaa ja käytäntöön soveltamista, jotta ravinteet saataisiin pikaisesti ja laajamittaisesti turvallisesti kiertoon", Pietola painottaa.