Fizeaun kuva Auringosta

 

Aurinkoa tarkkailevat kaukoputkset ja satelliitit tuottavat nykyisin upeita kuvia Auringosta, ja jopa ihan tavallisilla harrastajalaitteilla voi tutkia omaa lähitähteämme erinomaisesti. Ensimmäiset havainnot Auringosta kaukoputken läpi teki Galileo Galilei, mutta kuka ottikaan ensimmäisen valokuvan Auringosta ja milloin? Hippolyte Fizeau tänään 171 vuotta sitten.

Valokuvauksen historia alkaa vuodesta 1826 tai 1827, jolloin ranskalainen Nicéphore Niépce otti ensimmäisen yksinkertaisen valokuvan ikkunastaan avautuvasta näkymästä Bourgognessa. Hän käytti tinalevyn päälle laitettua bitumia, joka kovettui paikoista, joihin valo osui.

Niépce kehitti tekniikkaansa paremmaksi ja hänen jälkeensä Louis Dahuerre jatkoi työtä, ja julkisti elokuussa 1839 paljon käyttökelpoisemman ja laadukkaamman valokuvausmenetemän, dagerrotypian.

Siinä kuva muodostuu huolellisesti kiillotetulle hopeapinnoitteiselle kuparilevylle, jonka pinnalle tallentunut kuva saadaan näkyviin elohopeahöyryillä, ja se kiinnitetään suolaliuoksella. Dagerrotypiat ovat positiiveja, joissa valoisat kuvat näkyivät mustina ja tummat alueet vaaleita. Koska menetelmässä ei syntynyt negatiivia, piti kuvia ihailla omituisina aina siihen saakka, kun keksittiin tapa ottaa käänteisiä vedoksia, joissa vaalea on vaaleaa ja musta mustaa.

Menetelmä oli käytössä 1800-luvun puoliväliin saakka, joten kun ranskalaisfyysikot Fizeau ja Léon Foucault pohtivat kaukoputken läpi näkyvän Auringon kuvaamista, ei heillä juurikaan ollut vaihtoehtoja. Fizeau oli erikoistunut valoon ja valokuvaukseen, heiluristaan kuuluisa Foucault puolestaan oli luonnontieteiden monitoimimies; Fizeau muun muassa mittasi ensimmäisenä valon nopeuden ja sai sille arvon 313 300 km/s, mikä on prosentin tarkkuudella oikein.

Mutta takaisin Aurinkoon: kaksikko laittoi 2. huhtikuuta 1845 halkaisijaltaan 12 cm olleen valokuvauslevyn kaukoputken päähän, valottivat 1/60 sekuntia ja tuloksena oli tämä päivän kuvana oleva otos.

Kuvassa näkyy hyvin Auringon kiekko, sen reunatummentuma (joka johtuu siitä, että Aurinko ei ole kiekko, vaan pallo) sekä useita auringonpilkkuja, joiden rakennekin tulee selvästi esiin.

Tämän jälkeen Aurinkoa kuvattiin yhä enemmän ja enemmän, ja kuten muussakin tähtitieteessä, muodostui valokuvan ottamisesta normaali tapa tehdä havaintoja.

Kuva Auringosta ei kuitenkaan ollut ensimmäinen taivaallisesta kohteesta otettu tähtitieteellinen valokuva: amerikkalainen John William Draper otti ensimmäisen kuvan Kuusta maaliskuussa 1840.