Metsä­hal­li­tuksen luon­to­pal­velut on tehnyt esisel­vi­tyksen Oulangan ja Paanajärven kansal­lis­puis­tojen mahdol­li­suuk­sista päästä Unescon maail­man­pe­rin­tö­koh­teeksi.

Esiselvitys luovutetaan tänään maatalous- ja ympä­ris­tö­mi­nis­teri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.)

Metsähallitus kertoo tiedot­tees­saan hankkeen etenemisestä.

 

Esisel­vi­tyksen tehnyt työryhmä toteaa, että alue edustaa monipuolisia ja merkittäviä luonto- ja kult­tuu­ri­ar­voja, ja toivoo, että esiselvitys otetaan huomioon, kun Suomen uusien kohteiden aieluetteloa päivitetään.

Esisel­vi­tyksen laadinnasta on vastannut Pohjanmaan luon­to­pal­ve­lujen työryhmä, johon kuuluvat maail­man­pe­rin­tö­koor­di­naat­tori Susanna Lindeman, aluepäällikkö Pirkko Siikamäki, puis­ton­joh­taja Matti Hovi, erikois­suun­nit­te­lijat Päivi Tervonen ja Krista Oikarinen.

Mikäli kohde päätyy jatkotyön aikana aieluetteloon, on syytä vielä tarkoin miettiä, minkä valin­tak­ri­tee­rien mukaan sitä lähdettäisiin ehdottamaan maail­man­pe­rin­tö­lu­et­te­loon, luon­to­pal­ve­lu­joh­taja Rauno Väisänen toteaa.

–  Jos jatko­sel­vi­tyksiä tehdään, niissä on kirkastettava näkemys siitä, mikä on kohteen maail­man­laa­jui­sesti ainut­laa­tuinen arvo Maail­man­pe­rin­tö­so­pi­muksen kriteereiden mukaan, Väisänen sanoo.

 

Kriteerien valinta vaikuttaa oleellisesti alueen rajaukseen, ja myös tarvittavien jatko­sel­vi­tysten määrään ja laatuun.

Selvityksessä myös kuvataan hakuprosessi, jolla haetaan pääsyä maail­man­pe­rin­tö­lu­et­te­loon sekä arvioidaan alustavasti Oulanka-Paanajärven alueen mahdol­li­suuksia tulla hyväksytyksi, luetteloidaan tietotarpeet sekä kartoitetaan hakuprosessin keskeiset toimijat, aikataulu ja tarvittavat voimavarat.

Suomen maail­man­pe­rin­tö­koh­teet ovat Suomenlinna (liitettiin maail­man­pe­rin­tö­lu­et­te­loon 1991), Vanha Rauma (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammal­lah­den­mäen prons­si­kau­tinen röykkiöalue (1999), Struven ketju (2005) ja Merenkurkun saaristo (2006).

 

Tunnetuimpia maail­man­pe­rin­tö­koh­teita ovat muun muassa Kiinan muuri, Egyptin pyramidit ja Jerusalemin kaupunki.

 

 

YK:n maail­man­pe­rin­tö­lu­et­telo

Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luon­non­pe­rinnön suoje­le­mi­seksi on Unescon vuonna 1972 hyväksymä kansain­vä­linen sopimus. Sen keskeisenä lähtökohtana on huoli maailman uhanalaisen kulttuuri- ja luon­non­pe­rinnön säilymisestä tuleville sukupolville.

Sopimuksen tavoitteena on eri kansakuntien ainut­laa­tuisen perinnön arvostuksen lisääminen ja sitä koskevan tiedon levittäminen. Sen pohjalta tuetaan kansain­vä­li­sessä yhteistyössä toteutettavaa kult­tuu­ri­pe­rinnön pelastamista, vaalimista ja kunnostamista silloin, kun kansalliset voimavarat eivät riitä.

Kansallinen maail­man­pe­rin­töst­ra­tegia linjaa Suomen maail­ma­pe­rin­tö­po­li­tiikkaa ja Unescon maail­ma­pe­rin­tö­so­pi­muksen toteutusta Suomessa vuosina 2015–2025.

Maail­man­pe­rin­töst­ra­te­gian mukaan Suomi on vastuullinen maail­man­pe­rin­tö­vai­kut­taja, jonka maail­man­pe­rin­tö­koh­teet toimivat suojelun, ylläpidon ja esittelyn mallina muille. Elinvoimaiset ympäristöt ovat yhteistä maail­man­pe­rintöä tuleville sukupolville.