Otanmäen kaivos Kainuussa oli aikoinaan Suomen suurin rautakaivos. Rautamalmin ehtyessä kaivos suljettiin vuonna 1985 ja sen jälkeensä jättämästä jätevesialtaasta maisemoitiin lintuvesiallas. Vuonna 2004 valmistunut dokumentti Otanmäen lintuparatiisi kertoo luonnon kyvystä sopeutua ihmisen aiheuttamiin muutoksiin.

Otanmäki kuului aiemmin Vuolijoen kuntaan, joka liitettiin Kajaaniin vuonna 2007. Geologit löysivät 1930-luvun lopulla alueelta rautamalmia ja kaivosta alettiin rakentamaan vuonna 1949. Reilun 30 vuoden aikana kaivoksesta louhittiin yli 25 miljoonaa tonnia malmia, mikä teki siitä Suomen suurimman rautakaivoksen. Otanmäestä louhittiiin rautaa, vanadiinia ja ilmeniittiä. Malmia rikastettaessa jäi yli lietettä ja soraa, jotka pumpattiin läheiseen saostusaltaaseen.

 

Otanmäen rautakaivos Vuolijoella.

 

Otamäen kaivoksen torni.

 

Kaivosmiehet hississä matkalla alas kuiluun.

 

Kaivosmiehet matkalla maan alle.

 

1980-luvulla metallin hinta maailmalla laski. Otanmäen tehdas ei ollut enää kannattava ja se suljettiin. Lähes 700 metrin syvyyteen ulottuvat kaivoskäytävät täyttyivät vedellä, jäljelle jäivät valtavat saostusaltaat.

Linnut valtaavat saostusaltaat

Rautaruukin omistuksessa olleet altaat siirtyivät Vuolijoen kunnan omistukseen, ja kunta alkoi käyttää niitä likavesien biologisena puhdistuslaitoksena. Allasalueen rehevöityessä se alkoi vetää yhä enemmän lintuja puoleensa.

 

Sinisorsa istuu kiven päällä Otanmäen lintujärvellä.

 

Sinisorsa

 

Tylli juoksee sammalmatolla.

 

Tylli

 

Naurulokki etsii syötävää.

 

Naurulokki

 

Alueella pesii monia lintulajeja, joita ei tavata muualla Kainuussa. Otanmäen 150 hehtaarin allasalueella on nähty yli 200 eri lintulajia, ja muuttoaikoina lintujen määrä nousee tuhansiin. 1990- ja 2000-luvuilla Otanmäestä tulikin suosittu lintujen tarkkailijoiden keskuudessa. Otanmäen lintuparatiisi -dokumentissa esiintyvä Jörgen Palmgren havaitsi kevätmuuton aikaan yhdessä vuorokaudessa lähes 80 eri lintulajia.

 

Jörgen Palmgren tarkkailee lintuja Otanmäen lintutornissa.

 

Keväisiä puunsilmuja aamun kajossa.

 

Jörgen Palmgren tarkkailee lintuja Otanmäen lintutornissa.

 

Vuolijoen kunta rauhoitti alueen metsästykseltä ja rakensi alueelle lintutorneja, kuvauskojun sekä kodan. Vuolijoen liityttyä Kajaaniin lintualtaan hoito on kuitenkin jäänyt: puiset rakennelmat ovat rapistuneet ja rannat ovat alkaneet kasvaa umpeen. Tämä vaikuttaa myös alueen linnustoon, sillä esimerkiksi kahlaajat eivät viihdy liian rehevöityneessä maastossa.

Vuonna 2016 Otanmäen lintualtaan kohtalo on auki, sillä Otanmäki Mine Oy kaavailee malmikaivoksen avaamista uudelleen. Kajaanin kaupunki ei aio tehdä lintualtaalla kunnostustöitä ennen kaivoksen kohtalon ratkeamista, mutta antaa lintuihmisille luvan korjata ja raivata aluetta mieleisekseen.