Pehr Kalmin muistopuutarhan keskiössä on Kalmin itsensä istuttamaksi sanottu tammi. Ikivihreät kalmiat on nimetty Kalmin mukaan.

 

 

Pehr Kalmin muistopuutarhan keskiössä on Kalmin itsensä istuttamaksi sanottu tammi. Ikivihreät kalmiat on nimetty Kalmin mukaan.

1700-luvulla 
elänyttä Pehr 
Kalmia pidetään suomalaisen 
puutarhatalouden isänä.

Suomalaisessa puutarhaviljelyssä kuljetaan luonnon- ja taloustieteilijä Pehr Kalmin viitoittamilla jäljillä.

Kalm oli luonnontieteilijä Carl von Linnén oppilas. Hänet tunnetaan edelleen tutkimusmatkastaan Amerikan manterelle, mistä hänet oli velvoitettu etsimään pohjoisiin oloihimme sopivia viljelykasveja.

Kalm toimitti Amerikasta Linnélle kasvinäytteitä ja siemeniä noin 90 kasvilajista. Niistä Linné oli määritellyt noin 60 uusiksi lajeiksi jo vuonna 1753.

Kalm oli itse kiinnostunut heinistä, joita hänen keruistaan on noin puolet. Tarkoituksena oli saada apua siihen asti luonnonheinien varassa ruokitulle karjataloudelle.

Useimmat Kalmin tuomista lajeista eivät laajoista koeviljelyistä huolimatta onnistuneet.

"Kalmin toiminta perustui testaamiseen. Hän jakoi siemeniä ja viljelyohjeita. Ihmiset sitten raportoivat hänelle, miten kävi", kertoo Pehr Kalmin kasveista väitöstutkimusta tekevä museopuutarhuri Aaja Peura.

Meidän aikoihimme asti Kalmin tuomista kasveista ovat pärjänneet aitaorapihlaja, villiviini ja tuoksuvatukka.

Jo ennen Amerikan matkaansa Kalm oli nimitetty Turun akatemian taloustieteen professoriksi. Virassaan hän luennoi muun muassa puutarhan perustamisesta. Luennot olivat niin suosittuja, etteivät istumapaikat riittäneet.

Kalm herätteli uuteen eloon Elias Tillandzin vuonna 1678 perustaman ja sittemmin hoitamatta jääneen akatemian kasvitieteellisen puutarhan. Sitä ennen Kalm oli jo aloittanut koeviljelyksiä Hirvensalossa Sipsalon tilalla.

Nykyään Turun akatemian kasvitieteellisen puutarhan paikalla on Kalmin muistopuutarha eli Pehr Kalm Revival -ympäristötaideteos.

Taiteilija Jan-Erik Anderssonin teoksessa on ennallistettu kahdeksasosa akatemian puutarhasta.

Teos haluaa nostaa esiin sekä akatemian puutarhan että Kalmin suuren vaikutuksen suomalaiseen puutarhakulttuuriin. Puutarha vaipui eräänlaiseen unohdukseen Turun palon jälkeen, kun siitä säästyneet kasvit siirrettiin Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan.

Muistopuutarhassa on kokoelma Kalmin mukaan nimettyjä kasveja. Komein osa ovat useat ikivihreät kanervakasveihin kuuluvat kalmiat.

"Ne eivät oikein kestä suomalaisessa ilmastossa. Tässä on kuitenkin niille sopiva mikroilmasto", Peura kertoo.

Akatemian puutarhassa noin puolet koeviljelmistä oli erilaisia Amerikan-tuliaisina tuotuja heinäkasveja. Teoksessa heinien näyttävä rooli on ollut kaksivuotisella kalminkattaralla.

Muita muistopuutarhan Kalmiin viittaavia kasveja ovat kalminkuisma, väriminttu, ukkomansikka, taikinamarja ja aitaorapihlaja.

Kalmin kasvimuistoja vaalitaan akatemian entisen puutarhan alueella ja lähiympäristössä muuallakin kuin Pehr Kalm Revival -teoksessa.

Domvillan viheralueen kasvit on valittu pääosin niistä, joita Kalm toi Amerikasta. Alueella on sateenvarjomagnolia ja tulppaanipuu sekä muun muassa tähkälobelia, villiviini, rohtonukula, amerikantaikapähkinä ja lehtoasteri.

Piispankadun toisella puolella olevan Ett Hem -museon kuistilla on kokoelma historiallisia huonekasveja ja toiselle kuistille tulee Kalmin 300-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ensi kesäksi pienoisnäyttely Kalmin matkoista. Myös museon piha-alueen kasvillisuus liittyy vahvasti alueen kasvihistoriaan.

"Kesäksi rakennetaan myös liikutettava kasvihuone, joka on mukana eri tapahtumissa. Kasvihuoneeseen tulee ainakin amerikan viiniköynnös, sarsaparilla ja kissankello, joka on Jan-Erik Anderssonin lempikukka ja Kalmin luennoillaan mainitsema sellainen kotimainen luonnonkasvi, josta sai tehtyä sinistä mustetta", Peura mainitsee.

Kalmin kasviperinnöstä Turun akatemian puutarhan alueella on kunnostuksen yhteydessä tehty myös Pehr Kalmin kasvit Piispankadulla -opaskirjanen, jonka voi tulostaa netistä.

"Näen todella usein ihmisiä kiertelemässä alueella opaskirjanen kädessä", Aaja Peura kertoo.