Mikkeliin putosi viikkoa ennen pääsiäistä meteoriitti, joka paloi ilmakehässä arviolta puolikkaan kananmunan kokoiseksi. Hyvällä onnella harvinainen avaruuden kivi saattaa yhä löytyä.

Mies tutkii maastoa.

 

Mikkelin Ursan puheenjohtaja Aki Taavitsainen tutkii meteoriitin putoamisaluetta. Kepin päässä on magneetti.

Etelä-Savossa innokkaimmat ovat jo kahden viikon ajan etsineet meteoriittia, jonka syöksyminen ilmakehään tallentui tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tulipallotyöryhmän kameroille viikkoa ennen pääsiäistä. Mikkelin Ursan puheenjohtaja Aki Taavitsainen oli aluksi puolivarovaisen toiveikas meteoriitin löytymisen suhteen.

– Ursan matemaatikko Esko Lyytinen laski putoamisalueen parin neliökilometrin tarkkuudella tulipallotyöryhmän kameroiden ottamien kuvien perusteella. Periaatteessa olosuhteet ovat hyvät, kun on laajalti kantava jääpeitteinen hanki maassa. Mustanpuhuva kivi erottuu sitä vasten, mikäli on sattunut sopivasti jäisen kohdan päälle putoamaan, Taavitsainen sanoo.

 

Meteoriitti taivaalla.

 

Meteorin syöksyminen Mikkelin Otavan kaupunginosaan tallentui kameralle. Tulipallo loistaa yhtä kirkkaasti tai kirkkaammin kuin Venus-planeetta.

Mallinnusten perusteella 100 gramman meteoriitti on pudonnut Mikkelin Otavan kaupunginosan eteläpuolelle.  Aluetta on tutkittu melko tarkasti, mutta toistaiseksi tulokset ovat olleet laihoja. 

40 vuoden hiljaisuus

Suomi on korven, järven ja suon peittämä harvaan asuttu maa, jonka notkelmiin avaruuskivet helposti katoavat. Neljään vuosikymmeneen Suomesta ei ole meteoriittia löytynyt huolimatta siitä, että pikku kappaleita putoilee tänne ainakin muutamia vuodessa.

– Sinne ne jäävät luontoon ja rapautuvat, jos niitä ei nopeasti löydetä, Aki Taavitsainen sanoo.

Meteoriitin tuntomerkkejä on yleensä noin millimetrin paksuinen mattamusta kuori, joka syntyy, kun kivi palaa ilmakehässä.

Rautapitoisuuden vuoksi meteoriitit ovat usein magneettisia. Siksi kunnianhimoisen meteoriitinmetsästäjän välineistöön kuuluu keppi, jonka päähän on kiinnitetty voimakas magneetti.

Pieni meteoriittisanasto

Meteoriitti Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale.

Meteori lmakehään osuvan, useimmiten vain hiekanjyväsen kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, "tähdenlento". Jos kappale pääsee maanpinnalle asti, sitä sanotaan meteoriitiksi.

Meteoroidi Planeettainvälisessä avaruudessa liikkuva pieni kappale, joka Maan ilmakehään osuessaan aiheuttaa meteorin.

Tulipallo Kirkas meteori, joka on yhtä kirkas tai kirkkaampi kuin Venus-planeetta kirkkaimmillaan. Voi myös hetkellisesti loistaa kirkkaammin kuin Kuu tai Aurinko.

 

– Jos esimerkiksi löytää mustan erikoisen kiven vaikka kesämökin katolta tai muualta, missä kiviä ei yleensä ole, ja jos kivi on vielä magneettinen, niin se kannattaa lähettää jatkotutkimuksiin Geologian tutkimuskeskukseen. Näistäkin äärimmäisen harva osoittautuu meteoriitiksi, Taavitsainen sanoo.

Mahdollisuudet käyvät vähiin

Mutta miksi luovuttaa mahdollinen meteoriitti Ursalle, geologeille tai kivimuseon vitriiniin, kun harvinaisimmat niistä ovat hyvin arvokkaita? Muinaismuistolaki ei meteoriitteja tunne, ja halutuimmista keräilijät ovat valmiita maksamaan tuhansia euroja. Etenkin Yhdysvalloissa meteoriittien ympärillä pyörii aivan oma liiketoiminnan alalaji.

– Onhan meteoriiteista pienellä osalla rahallistakin arvoa, mutta kun me Ursassa julkaisemme näitä löytöpaikkoja, niin pääpointti on, että kivet saataisiin tutkijoiden käyttöön ja kivimuseoon säilytettäväksi, Aki Taavitsainen sanoo.

Mikkelin kevätmeteoriitin suhteen mahdollisuudet alkavat kuitenkin käydä vähiin. Lämpimien säiden kestäessä valkoinen hanki haihtuu, ja putoamisalueella sijaitsevan Oulanki-järven jää sulaa. Jos meteoriitti on pudonnut järvelle, se on pian veden syvyyksissä. Jos se on aukeassa maastossa, peli ei ole kokonaan menetetty.

– Hiukan olen vielä toiveikas, mutta epäilen suuresti, Taavitsainen summaa.