Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluva arvokas Aulangon puisto Hämeenlinnassa on osin parturoitu kiipeilypuistoksi. Puutarhuri, Dendrologian Seuran jäsen Timo Koskinen sanoo, että puut kuristuvat ja kuolevat vähitellen. Esimerkiksi jalokuuset eivät kestä rajuja leikkauksia.

Seikkailupuiston rakenteita puissa, taustalla hotelli

 

Seikkailupuisto rakentuu hotellin lähistön puistoon Aulangolle.

Hämeenlinnan tunnetuin puisto on Aulangonpuisto, Hugo Standertskjöldin luomus Karlbergin ja Katajiston mailla. Kaupunkilaisia on kuohuttanut hotellin lähistölle rakentuva seikkailupuisto, joka on monien mielestä rakennettu aivan väärään paikkaan. Lisäksi on herännyt huoli, selviävätkö puiston puuvanhukset hengissä, kun niistä leikataan oksia ja puun ympärille rakennetaan lavoja kiipeilijöille. Hattulalainen puutarhuri Timo Koskinen tuli julkisuuteen, koska ei voi ymmärtää, miten rantapuiston jalopuille saattoi käydä näin.

 

Kiipeilytelineitä vanhoissa puissa

 

Puista on osin karsittu lähes paljaita.

– Kun otetaan puusta otetta ja puristetaan sitä kunnolla kurkusta, ei se puulle koskaan hyvää tee. Siellä on tapahtunut ylilyöntejä. En tiedä, onko tietämättömyyttä vai taitamattomuutta. Puuvanhusten paksuuskasvu ei ole mahdollista, koska kiipeilylavojen vaijerien täytyy olla kireinä. Ajan mittaan puut tuhoutuvat täysin.

Koskinen kuvailee, miten puuhun kiinnitetty pyykkinarukin uppoaa syvälle ja katkaisee puun kymmenen vuoden kuluttua.

– Paikalla käydessäni suru oli kaikista pahin, ja epätoivo, että voiko oikeusvaltiossa käydä tällaista? Tapasin yrittäjän, joka toimii vilpittömästi eikä ymmärrä seurauksia, mitä tämä aiheuttaa puustolle ja koko puistolle.

Puut pannoitettu kuin koirat

Hotellin läheisyydessä sijaitsevat vanhat jalopuut on pannoitettu Koskisen mielestä kuin koirat pitkillä vaijereilla.

 

Seikkailupuiston rakenteita puussa

 

Rakenteet kiertävät puun ympäri. 

 

– Kuusien oksia on karsittu niin, että puut muistuttavat enemmän tupsulatvaista mäntyä. Jalopuiden oksia on leikattu huolettomasti, ja tapit ovat jääneet, mikä tarkoittaa, että laho iskee jättiläislehmuksiin. Kun yhteyttävät pintahavut puuttuvat, elinikä ei ole kovin pitkä.

Muualla Suomessa kiipeilypuistot on yleensä rakennettu mäntyihin. Koskisen mukaan kuusi on täysin erilainen kasvutavaltaan. Koko puun energia on sitoutunut kuusessa eri tavalla: oksat lähtevät vihreinä alhaalta asti.

– En voi kuvitella, että missään muualla Suomessa löytyisi vastaavaa puistoa, jossa näin moneen kasvilajiin voi saada köydet kiinni. Eikä kiipeilyalustoina käytetä yli-ikäisiä jalopuita. Ja vielä Vihervuotena, ja Hämeenlinnalle myönnetty vuoden päätapahtuma, Koskinen ihmettelee.

Timo Koskinen kehuu Hämeenlinnan kaupungin puisto-osastoa, joka on tehnyt vuosien ajan hyvää työtä vanhojen puistojen kunnostuksessa. Kirkko- ja toripuiston remontti palkittiin valtakunnallisesti. Esimerkiksi Sibeliuspuiston remontti tehtiin puiston puita kunnioittaen.

Kolmella yrittäjällä on maista viiden vuoden sopimus jatko-optiolla. HugoParkin rakennustöissä on häärinyt ryhmä saksalaisia työmiehiä. Ryhmä on tehnyt vastaavan puiston jo Hyvinkäälle.