Riistakeskuksen asiantuntija haluaa kiristää haaskoja koskevaa lainsäädäntöä. Nyt vireillä olevaan metsästyslain uudistukseen asia ei välttämättä ehdi.

Ahma haaskalla.

 

 

Mistä on kyse?

  • Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan kuuluvassa hankkeessa pyritään ehkäisemään susien pihakäyntejä
  • Haaskat ovat yksi ongelma, ja niiden pitoa olisi Suomen riistakeskuksen asiantuntijan mukaan rajoitettava lainsäädännöllä
  • Haaskoihin liittyvä lainsäädäntötyö on vireillä maa- ja metsätalousministeriössä

Nykyiset haaskakäytännöt ovat liian leväperäisiä, kritisoi Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma. Hän on mukana hankkeessa, jossa susien pihavierailuja yritetään vähentää.

Eläinkouluttaja Tuire Kaimion mukaan haaskoilla käyvät sudet oppivat yhdistämään ihmisen hajun ravinnon saantiin. Se voi houkutella susia etsimään ruokaa asutuksen läheltä. Luoma on Kaimion kanssa samoilla linjoille. Hänestä haaskanpitoa pitäisi ohjata nykyistä tarkemmin lainsäädännöllä.

– Nykykäytäntö on ihan liian villiä ja leväperäistä. Suuret, kaupalliset toimijat eivät ole ongelma. Näitä kaupallisia eläintenkatselupaikkoja on muutamia, kun yksittäisten ihmisten haaskat ovat ihan eri mittakaavassa, Luoma sanoo.

Haaskoilla houkutellaan eläimiä, joita on tarkoitus valokuvata, katsella tai metsästää. Luoman mukaan yksityishenkilöiden ylläpitämille suurpetohaaskoille ei ole perusteita ja ne tulisi kieltää.

– Olisi kaikkien toimijoiden etu, jos haaskatoimintaa hillittäisiin, Luoma toteaa.

Ongelma tiedossa ministeriössä

Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla osittainen metsästyslain muutos, joka on tarkoitus saada lausuntokierrokselle ennen kesälomia. Ministeriön neuvottelevan virkamiehen Sami Niemen mukaan vielä ei ole varmaa, ovatko haaskat mukana lainmuutoksessa.

– Voi olla, että se vaatii laajempaa selvitystä eikä siis välttämättä ehdi vielä tähän mukaan. Yritämme kuitenkin. Vielä pohditaan pykäliä, jolla haaskoihin puututaan. Jos ne eivät ehdi tähän lakimuutokseen, niin sitten ne otetaan käsittelyyn seuraavassa vaiheessa, Niemi sanoo.

Nykyisellään tuotantoeläinten käyttö haaskana vaatii aina vähintään ilmoituksen kunnaneläinlääkärille. Luonnonvaraisten eläinten teurasjätteiden käytöstä ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Haaskanpitoon on saatava aina lupa maanomistajalta eikä haaskoja saa sijoittaa lähelle asutusta.

Eviran ylläpitämän haaskapaikkarekisterin mukaan haaskapaikkojen määrä on kasvanut viime vuosina. Alkuvuonna rekisterissä oli 420 haaskaa, kun samoihin aikoihin viime vuonna niitä oli noin 350. Suurin osa haaskapaikoista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Valtaosa haaskoista on yksityishenkilöiden ylläpitämiä.