Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston eläinmuseon yhteistyönä syntynyt määritysopas esittelee kaikkiaan 16 lukkilajia ja 18 valeskorpionilajia. Osa niistä on tullut tutkijoiden tietoon nelivuotisen kirjaprojektin aikana.

Keijulukki.

 

Keijulukki näyttää pieneltä keijukaiselta.

 

Mistä on kyse?

  • Kotkasta on löydettykaksi Suomessa uutta lukkilajia
  • Lukit ovat luultavasti matkanneet Suomeen Venäjältä raakapuurekkojen kyydissä
  • Lukit ovat saaneet suomenkieliset nimet: okalukki ja keijulukki
  • Tänään julkaistavassa määristysoppaassa esitellään 16 lukkilajia ja 18 valeskoprionilajia

Kotkasta löydetyt kaksi uutta lukkilajia ovat saaneet suomenkieliset nimet. Okalukiksi (Lacinius dentiger) nimetty lukkilaji löytyi Hallasta kesällä 2013 ja keijulukin (Opilio dinaricus) nimen saanut laji vuotta myöhemmin.

Okalukista on yksittäinen havainto viime vuodelta myös Imatralta, mutta keijulukkia ei ole tavattu missään muulla Suomessa. Lukit ovat todennäköisesti tulleet Venäjältä Suomeen puutavaralastien mukana.

Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Annika Uddströmin mukaan lukeista näki heti, että ne eivät ole Suomessa aiemmin tunnettuja. Okalukista tutkijat saivat ensin luontokartoittaja Petri Parkolta valokuvan. Uddström kertoo Parkon lähettäneen kuvan, koska lukki ei muistuttanut ulkonäöltään mitään yleistä lajia.

– Oliivinvihreä väri oli erikoinen. Myös piikikkyys poikkesi aiemmin Suomessa tavatuista lukkilajeista. Okalukilla on piikkejä sekä sen jaloissa että ruumiissa. Ne ovat melko vahvoja lyhyitä piikkejä, eli okia.

Uuden lajin löytäminen sykähdyttää tutkijaa

Uddström kertoo, että myös myöhemmin löytyneestä keijulukista näki heti, että lajia ei ole ennen tavattu. Uuden lajin löytäminen on Uddströmille sykähdyttävä hetki.

Kun se hiippaili puunrungolla auringon paistaessa sitä vastaan, se näytti ihan pieneltä keijukaiselta.

– Annika Uddström

– Keijulukki on hyvin pitkäjalkainen ja siro. Kun se hiippaili puunrungolla auringon paistaessa sitä vastaan, se näytti ihan pieneltä keijukaiselta.

Tiistaina julkaistaan Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston eläinmuseon yhteistyönä syntynyt määritysopas Suomen lukit ja valeskorpionit. Opas esittelee kaikkiaan kuusitoista lukkilajia ja kahdeksantoista valeskorpionilajia.

Näistä viisi lukkilajia ja yksi valeskorpionilaji ovat tulleet tutkijoiden tietoon nelivuotisen kirjaprojektin aikana.

Suomenkieliset nimet auttavat erottamaan ötökät toisistaan

Kirjaa varten uusille tulokkaille piti löytää suomenkieliset nimet. Uddström kertoo, että mahdollisimman kuvaavia nimiä mietittäessä on tutkailtu lajien elintapoja ja ominaisuuksia. Esimerkiksi uuden valeskorpionin (Microbisium suecicum) suomenkieliseksi nimeksi tuli kivikkovaleskorpioni. Laji löytyi Ahvenanmaalta.

Uddsröm kertoo, että Suomenkieliset nimet tekevät lajeista helpommin lähestyttäviä. Harrastajien on myös helpompi muistaa suomenkieliset nimet. Kuvailevat nimet auttavat myös erottamaan lajeja toisistaan.

Määritysopas on osa ympäristöministeriön rahoittamaa puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien PUTTE-tutkimusohjelmaa.